Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

Sankarit poikkeusoloissa - tarinoita poikkeusoloista kunta-alalta

Poikkeustila aiheutti kunta-alalla monenlaisia muutoksia työn tekemisen tapoihin ja palvelujen järjestämiseen. Halusimme nostaa esille kuntatyötä poikkeusoloissa, sillä kunnilla on elintärkeä rooli yhteiskunnan toiminnan turvaamisessa pandemian aikana. Haluamme myös jakaa hyviä ja toimivia ratkaisuja , jotta kaikkien ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen.  

 

Koronasairaalassa ei olisi selviydytty ilman laitoshuoltajia

Laakson sairaalassa on tehty töitä äärimmäisissä olosuhteissa viime kuukaudet. Koronaepidemian alussa vain yksi osastoista oli koronapotilaita varten, epidemian pahimmassa vaiheessa kaikki osastot varattiin sairastuneille. Ilman laitoshuoltajien ammattitaitoa sairaala olisi joutunut kaaokseen. Laitoshuoltajat tulivat töihin siitä huolimatta, että he olivat riskissä sairastua itse.

–  Noin 90 laitoshuoltajasta yhdeksän sairastui koronaan. Tartunnat tulivat niin sanotuilla puhtailla osastoilla, jossa ei ollut todettu yhtään tartuntaa. Varsinaisella infektio-osastolla kukaan työntekijöistä ei sairastunut, koska siellä osattiin suojautua oikein, palveluesimies Tiina Järvelä kertoo.

Järvelä on ollut valmiina töihin 24/7 viime kuukaudet. Kun infektiolääkäriltä tuli tieto työntekijän tartunnasta, hän kartoitti, ketkä ovat altistuneet taudille. Heidät asetettiin saman tien karanteeniin.

– Soitin sairastuneille päivittäin. Vain pari sai taudin helpon muodon, muilla oli kova tauti.

Laitoshuoltaja Maritta Pasanen kertoo, että hän ja muut laitoshuoltajat ovat tehneet töitä äärirajoilla. Ylityötunnit ovat olleet huipussaan.

– Päivät ovat olleet täysin ennakoimattomia, mikä on ollut todella stressaavaa. Aluksi meiltä puuttui suojautumisvarusteita. Välillä on jopa pelottanut tulla töihin, mutta pois jääminen ei ole ollut vaihtoehto. Osaston toiminta olisi kaatunut ilman meitä laitoshuoltajia.

 

 

 

Kun laitoshuoltaja Maritta Pasanen menee koronapotilaan huoneeseen, hän pukeutuu suojavarusteisiin. Se ei ole Pasaselle uutta, sillä hän työskentelee infektio-osastolla, jossa hoidetaan tartuntatauteja sairastavia potilaita. Kuva: Rasmus Olander

 

Koronaosastolla työskentely vaatii suurta huolellisuutta

Lähihoitaja Sofia Salokorpi työskenteli Meilahden sairaalaan perustetulla koronaosastolla huhti-toukokuussa. Hän halusi osastolle töihin, jotta voisi oppia uutta ja saisi tehdä merkityksellistä työtä. Tartunta ei pelottanut, koska hän ymmärsi, että osastoa riskialttiimpi paikka on esimerkiksi bussi tai kauppa, jossa ollaan ilman suojavarusteita. Salokorpi kehuu saamaansa perehdytystä, toimivaa tiimityötä ja loistavaa yhteishenkeä.

– Opettelimme suojavarusteiden oikeaoppimisen pukemisen ja riisumisen. Teimme parityötä ja tarkistimme aina toistemme varusteet. Potilashuoneeseen mennessä hoitajalla on päällä suojapäähine, kirurginen maski, visiiri, suojakäsineet ja suojatakki tai -haalari. Varusteiden käyttämisestä tuli nopeasti rutiinia.

Jos yksi työntekijä olisi tehnyt virheen suojautumisessa, kaikki olisivat olleet tartuntariskissä. Työntekijöiden huolellisuuden ansiosta kukaan ei sairastunut tai joutunut karanteeniin.

Jotkut potilaat olivat osastolla viikkoja, eivätkä he voineet tavata läheisiään.

– Se oli monelle rankkaa. Oireet saattoivat helpottaa välillä ja tulla takaisin, eikä voinut arvioida, milloin pääsee kotiin. Toisaalta teholta osastolle jatkohoitoon päässeet potilaat olivat kiitollisia siitä, että he olivat selvinneet hirveästä taudista.

Salokorpi oli varautunut työskentelemään osastolla pitkään.

–  Epidemia meni ennakoitua hallitummin. Potilasmäärät vähenivät ja koronapotilaiden hoito osastolla päättyi 20. toukokuuta. Toivottavasti toista aaltoa ei tule, mutta jos tulee, olen valmiina työhön.

 

 


Sairaanhoitaja Lotta Olervo ja lähihoitaja Sofia Salokorpi työskentelivät Meilahden tilapäisellä Covid-19 osastolla huhti-toukokuussa. Suojavaatteissa ei voinut välttää kuumuutta.

 

Vantaa kotihoidossa tehdään äärimmäisen arvokasta työtä

Koronaepidemian aikana monen ikäihmisen luona käyvät ainoastaan kotihoidon työntekijät. Heidän merkityksensä avun tarjoajana ja yksinäisyyden lievittäjänä on korvaamaton.

Vantaan kaupungin kotihoidon päällikkö Ulla Seppälä kertoo, että perustyö kotihoidossa on pysynyt samana. Ainoastaan suojavarusteiden käyttöön on tullut muutoksia ja asiakkaiden terveydentilaa on havainnoitu entistä yksityiskohtaisemmin.

– Olemme noudattaneet suojautumisessa valtakunnallista ohjeistusta. Hoitajalla on aina suu-nenäsuojus ja suojakäsineet kotikäynnillä. Suojaimista ja käsidesistä oli epidemian alkaessa puutetta, mutta tilanne korjaantui huhtikuussa.

Kotihoidon toimistoissa on otettu käyttöön lisätiloja, jos se on ollut mahdollista. Vuoronvaihdoissa huomioidaan se, ettei paikalla ole kerralla liian monta ihmistä. Hoitajat ovat käyttäneet suu-nenäsuojusta, jos turvavälistä ei pystytä huolehtimaan. Flunssaoireiden ilmaantuessa sairauslomalle on saanut jäädä heti ja tarvittaessa on päässyt koronatestiin työterveyshuollon kautta. Työntekijöistä ei ole ollut pulaa, sillä päiväkodeista sekä vanhusten ja vammaisten päivätoiminnasta siirtyi lähihoitajia kotihoitoon.

– Olemme saaneet kiitosta perehdytyksestä. Moni on sanonut viihtyvänsä, vaikka he joutuivat uuteen työtehtävään. Muutama on jopa halunnut jäädä pysyvästi kotihoitoon töihin.

 

 


Martinlaakson kotihoidon hoitaja Tuula Jussila työskentelee poikkeuksellisissa oloissa.

 

Staran logistiikkakeskus varautui koronakriisiin ajoissa

Helsingin kaupungin Staran logistiikkakeskus toimittaa kaikenlaista materiaalia tulitikuista leikkausveitsiin kaupungin toimipisteisiin. Valikoimassa on 6000 erilaista tuotetta.

– Aloimme varautua koronaepidemiaan jo helmikuussa. Tilasimme ja varastoimme monen kuukauden tarvetta vastaavan määrän suojavarusteita, kuten suojakäsineitä, suojaimia, saippuaa, käsipyyhkeitä, käsidesiä ja pintadesinfiointiaineita, logistiikkakeskuksen päällikkö Jussi Vepsäläinen kertoo.

Kaupungin eri yksiköt ovat tiivistäneet yhteistyötä poikkeuksellisessa tilanteessa. Esimerkiksi logistiikkakeskus on kuljettanut ja varastoinut sosiaali- ja terveystoimen hankkimia tuotteita, mikä ei ennen ole kuulunut sen tehtäviin. Logistiikkakeskus on normaalista poiketen toimittanut suojavarusteita myös omista varastoistaan sotealalle. Menekki on ollut valtava.

– Esimerkiksi suojalaseja meni yhden kuukauden aikana yhtä paljon kuin 12 vuoden aikana normioloissa. Silti meillä on niitä edelleen varastossa.

Työntekijät ovat tehneet pitkää päivää, jotta työt on saatu tehtyä. Jopa lomapäiviltä on tultu töihin.

– Olen nähnyt uskomatonta venymistä ja osaamista. Kukaan ei ajattele itseään vaan asiakkaita. Tässä tilanteessa on korostunut työyhteisömme vahvuudet.

 

 

 

Elisa Helle ja Taru Tähtinen työskentelevät sen eteen, että suojavarusteita riittäisi kaupungin eri yksiköissä.  Kuva: Veikko Somerpuro

 

Kangasala järjesti koko kaupungin kevätjuhlan verkossa

Kangasalan kaupunki yhdisti peruskoulun ja lukion kevätlukukauden päätösjuhlan ja Kangasalan perinteisen Kesän avaus -tapahtuman yhdeksi virtuaaliseksi kevätjuhlaksi.  Juhlassa nähtiin myös opetusministeri Li Andersson videotervehdys. Kaupungin Youtube-kanavalla 30. toukokuuta pidetty juhla keräsi noin 3900 osallistujaa.

Juhlassa kuultiin perinteinen Suvivirsi Kirkkoharjun koulun 3b-luokan esittämänä, julkistettiin Kangasalan nuorisoseuran vuoden 2020 stipendien saajat, kuultiin puheita ja nähtiin kunniaylioppilaan tervehdys.  Ohjelmassa oli myös perinteinen Gaudeamus Igitur, joka tänä vuonna oli oikeastaan Gaudeamus Digitur. Yhteislaulussa oli mukana noin 60 laulajan suurkuoro. Laulamatta ei jäänyt myöskään kangasalalaisiin perinteisiin kuuluva Kesäpäivä Kangasalla -yhteislaulu, josta tehtiin karaokeversio ennakkoon. Oman version sai myös jakaa sosiaalisessa mediassa. Lapset, nuoret, opettajat, vanhemmat ja isovanhemmat saivat lähettää omia tervehdyksiään juhlaan.

Vatialan koulun rehtori Mari Saarikko uskoo, että juhlan erilaisuus teki siitä varmasti kaikille mieleenpainuvan.

– Juhla oli osallistava koko perheen tilaisuus. Tunnelma oli iloisen keväinen ja yhteisöllisyys korostui. 

 

 

 

Virtuaalisen kevätjuhlan loppuhuipennuksena nähtiin Töölön Ketterän livekeikka Kangasala-talosta.

 

Kangasalla ei jääty laakereille lepäämään poikkeusoloissa

Kangasala siirtyi etäopetukseen Suomen ensimmäisten kuntien joukossa kouluissa todettujen koronatartuntojen vuoksi. Kaupungin tiedottaja Annikka Lampo kertoo, että etäopetukseen siirtyminen sujui nopeasti ja hallitusti.

– Pikavauhtia luotiin pedagogisen tuen sivusto, johon on koottu eri oppiaineiden materiaaleja kaikkien opettajien käyttöön. Yhteistyön avulla opetuksen laatu pystyttiin pitämään korkeana.

Kangasala on tarjonnut kaupunkilaisille monipuolisesti kulttuuria ja vapaa-ajan palveluja verkossa. Virtuaaliset konsertit ovat saaneet suuren suosion. Kirjasto on tarjonnut satuhetkiä, liikunnanohjaajat ovat antaneet vinkkejä liikkumiseen ja vetäneet jumppia sekä Taidetila Terra on valmistellut virtuaalisen näyttelyn. Lisäksi kulttuuripalvelut järjestivät pääsiäisen aikaan virtuaalisen neulontatapahtuman, jossa tehtiin yli 200 villasukkaparia. Kaupunkilaiset ovat tsempanneet myös toisiaan.

– Kaupunkilaisten halu auttaa ja välittää on näkynyt myös virtuaalisesti. Ihmiset ovat lähettäneet kirjeitä koronan vuoksi eristykseen joutuneille, ja jakaneet tapahtumissa syntyneitä tuotoksia, kuten vaikkapa villasukkia tuntemattomille.

 

Pekko Käppi & K:H:H:L -virtuaalikonsertti näytettiin suorana Kangasalan kaupungin Youtube-kanavalla. Se keräsi yli 1200 katsojaa.

 

Espoossa työntekijöitä siirtyi uusiin tehtäviin poikkeusoloissa

Espoon kaupunki ei ole lomauttanut ketään koronaepidemian aikana. Jos työntekijän omat työt vähenivät tai loppuivat kokonaan, hän ilmoittautui resurssipooliin. Siellä kartoitettiin, millaisiin tehtäviin työntekijä voisi siirtyä. Palkanmaksu turvattiin koko henkilöstölle.

– Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat vaihtaneet joustavasti tehtävistä toisiin. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tarve väheni, joten sieltä moni siirtyi sosiaali- ja terveystoimeen. Kulttuuripalveluista työntekijöitä meni ruoka-apuun, vihertuotantoon, aulapalveluun ja pesulapalveluun. Poikkeustilanne loi myös ihan uudenlaisia työtehtäviä monikieliseen neuvontatyöhön, Espoon kaupungin rekrytointipäällikkö Noora Lindberg kertoo.

Espoo perusti kaksi resurssipoolia jo 23. maaliskuuta. Yhtenä syynä nopeaan toimintaa oli se, että Espoossa haluttiin varmistaa työntekijöiden riittävyys sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toinen pooleista on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja toinen muulle henkilöstölle. Yhteensä resurssipoolin kautta uusiin tehtäviin siirtyi noin 300 ammattilaista.

– Työntekijät ovat ottaneet uudet tehtävät vastaan mahdollisuutena kehittää osaamistaan ja antaa työpanoksensa sinne, missä apua on eniten tarvittu. Olen valtavan ylpeä Espoon koko henkilöstöstä ja joustavuudesta uuden ja ennenkokemattoman edessä.

 

Espoon kaupunginkirjaston asiakaspalvelupäällikkö Hans Swahn työskentelee normaalioloissa Sellon kirjastossa. Koronapandemian takia kirjastotyö vaihtui perhe- ja sosiaalipalvelujen Operaatio ruoka-avun logistisen puolen järjestämisvastuuseen.

 

 

Selänteen peruspalvelukuntayhtymä tukee lapsiperheitä poikkeusoloissa

Selänteen perhekeskuksen avoimissa kohtaamispaikoissa tarjotaan perheille tukea koronaepidemian aikana Haapajärvellä, Reisjärvellä ja Pyhäjärvellä.

– Tarjoamme lastenhoitoapua esimerkiksi neuvola- ja kaupassakäyntien ajaksi. Palvelu on ilmainen, ja se varataan etukäteen. Perhekeskuksen työntekijä ottaa yhden perheen lapset kerralla hoitoon, jotta minimoidaan tartuntavaara, johtava terveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäki kertoo.

Lapsiperheet ovat löytäneet palvelun hyvin, ja perhekeskusten kalenterit ovat täynnä. Lehtomäki kertoo, että työntekijät viettävät lasten kanssa paljon aikaa ulkona, jotta tartuntariski olisi mahdollisimman pieni. Sisätiloissa huolehditaan siivouksesta ennen lasten tulemista.

Normaalioloissa perhekeskusten kohtaamispaikoissa järjestetään kerhoja, vertaisryhmiä ja lapsiparkkeja. Ne kaikki piti lakkauttaa väliaikaisesti epidemian vuoksi.

– Tällaisena poikkeusaikana perheet joutuvat koville, kun kaikki ovat yhtäkkiä kotona. Selänteen alueella on paljon isoja perheitä. Siksi haluamme tarjota vanhemmille pienen hengähdystauon tai mahdollisuuden hoitaa asioita rauhassa.

Selänteen peruspalvelukuntayhtymä satsaa muutenkin ennaltaehkäiseviin palveluihin, esimerkiksi lapsiperheille on tarjolla kotipalvelua myös poikkeusaikana. Se järjestetään siten, että työntekijät vievät lapsia ensisijaisesti ulkoilemaan. Silloin perheen vanhemmat voivat rauhassa hoitaa muita asioita tai ihan vain levähtää.

 

 

Selänteen peruspalvelukuntayhtymässä satsataan tarkoituksella ennaltaehkäiseviin lapsiperheiden palveluihin.

 

Leipuri-konditoria-alan etäopetus onnistuu Tampereen Tredussa

Kondiittorimestari Esa Salo aloitti etäopetuksen koronaepidemian vuoksi maaliskuun 17. päivänä. Hän opettaa elintarvikealan perustutkinnon opiskelijoita Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa.

– Kuulin jo 13. päivä huhun, että oppilaitos laitetaan kiinni 17. päivä. Valmistelin etäopetusmateriaaleja koko viikonlopun, jotta pystyin maanantaina 16. päivänä antamaan ohjeet ja materiaalit opiskelijoille.

Salo kokosi teoriapaketin, joka sisälsi tuotetietoutta ja leipomoteknologiaa. Lisäksi hän kokosi raaka-aineista tuotepusseja kotileipomista varten.  

Opiskelijoiden päivä alkaa aina kahdeksalta tunnin mittaisella ohjetunnilla. Sen jälkeen kukin ryhtyy tekemään päivän työtehtäviä kotona. Opettaja on yhteydessä opiskelijoihin myös henkilökohtaisesti.

– Opiskelijat lähettävät töistään joko valokuvan tai videon. Pystyn niiden perustella todentamaan tekemisen ja arvioimaan rakennetta ja ulkonäköä. Olen saanut yhteensä yli 800 etätehtävää.

Salo kertoo, että opiskelijat ovat edenneet opetussuunnitelman mukaan. Ainoastaan ylioppilaspohjaisten opiskelijoiden näytöt siirtyvät ensi syksyyn. Työssäoppimisjakso toteutettiin kotona, koska harjoittelupaikkoihin ei voinut mennä.

– Opiskelijat ovat olleet todella ahkeria ja taitavia. Töitä on tehty jopa iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä. Opiskelijoiden taidonnäytteet ovat päässeet jopa arvostetulle italialaiselle Facebook-sivulle. Se on aika kova juttu.

 

 

Kondiittorimestari Esa Salo on pakannut opiskelijoille tuotepusseja, jotta he ovat voineet leipoa kotona.

 

Selänteen vammaispalveluissa päivätoiminta on viety asiakkaiden kotiin

Työ- ja päivätoiminnan sulkeuduttua koronan takia alettiin Selänteen vammaispalveluissa suunnitella asiakkaiden ja perheiden kanssa yhdessä, miten päivätoiminnan voisi toteuttaa poikkeusoloissa.

– Meidän asiakkaille työ- ja päivätoiminta ovat olleet todella tärkeitä, sillä ne ovat luoneet rytmiä ja mielekyyttä elämään. Tuen pitää toimia myös poikkeusoloissa, sanoo Selänteen vammaispalvelujen johtaja Päivi Roivas.

Vammaispalveluiden ohjaajat ovat nyt jalkautuneet asiakkaiden koteihin. Osa pyörittää pienimuotoista päivätoimintaa pajalla niille, joilla on erityisiä tarpeita. Työkeskusten ohjaajat järjestävät myös Selänteen asumisyksikössä ja yhdessä ostopalveluyksikössä päivätoimintaa. Kaikille asiakkaille on suunniteltu yksilöllisesti toimintaa hyvinvoinnin ja arjen tukemiseen.

– Osan kanssa on käyty pilkillä, leivottu, ulkoiltu ja jopa viety työtoiminnan askareita kotiin. Osa taas haluaa vain juttuseuraa, mitä järjestämme kasvotusten ja puhelimitse, kertoo Roivas.

Selänteellä kaikkiin asiakkaisiin on kontakti, ja vaikka muutos on ollut pelottava, niin silti vastaanotto on ollut enimmäkseen myönteistä. Nykyinen tilanne on mahdollistanut asiakkaille tiiviimmän tuen kotiin. Roivas kiittelee myös ohjaajia siitä, miten hyvin he ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen.

– Erityisesti pisteet ohjaajille siitä, että ovat keksineet niin monipuolisesti palveluja asiakkaille.

 

 

 


Selänteen toimintakeskus Vuolaan ohjaajat Anne Vinkka, Sanna Kinnula ja Kaisa Hyyppä ovat siirtyneet tukemaan asiakkaita heidän koteihinsa. 

 

Varkaudessa jaetaan Hyvän mielen -apukasseja

Varkaudessa aloitettiin Hyvän mielen apukassi -kampanja koronaepidemian alkaessa. Ideana on se, että samalla kun käy itse kaupassa, voi lahjoittaa ruoka- ja hygieniatuotteita perheille, jotka ovat joutuneet koronaepidemian vuoksi taloudelliseen ahdinkoon. Kyseessä on Varkauden kaupungin, Citymarketin, Prisman ja Tokmannin yhteinen hyväntekeväisyyskampanja.

– Kopioimme tähän kampanjaan idean Hyvän mielen joulukassi -kampanjasta, joka on järjestetty Varkaudessa parin vuoden ajan, kertoo kampanjaa organisoinut, Varkauden työllisyyspalveluiden tiimivastaava Pia Hedman.

Kampanjaan osallistuja pakkaa omia ostoksia tehdessään toiseen kassiin lahjoitettavia tuotteita, kuten kuivatuotteita, säilykkeitä ja hygieniatuotteita. Kassiin ei saa ostaa kylmäsäilytystä vaativia ruokia. Hyväntekijä jättää kassin kaupan infopisteeseen, josta kaupungin työntekijät toimittavat sen apua tarvitsevalle.

 – Tähän mennessä on lahjoitettu 55 apukassia.  Sosiaalitoimen eri tahot ja perhekumppanit ovat jakaneet niitä eteenpäin. Apukassit ovat menneet hyvin erilaisiin perheisiin.

Hedman on tyytyväinen kampanjan tulokseen.

–  Kaupat ovat olleet mukana hyvin, kuntalaisilla on riittänyt auttamisen halua ja vastaanottajat ovat olleet iloisia saamastaan avusta.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Kampanjan organisoinut Pia Hedman kertoo, että kassiin voi ostaa esimerkiksi kahvia, teetä, hiutaleita, keksejä, riisiä, makaronia, kuivahedelmiä, säilykkeitä, wc-paperia, saippuaa, shampoota ja hammastahnaa.

 

Ikaalisissa vanhukset ja omaiset tapaavat toisiaan treffituvassa ilman tartuntariskiä

Toivolansaarikodin pihaan hankittiin treffituvaksi nimetty kontti, jotta asukkaat voivat tavata omaisiaan turvallisesti myös koronaepidemian aikana. Treffitupa on jaettu pleksilasilla, ja asukas ja omaiset voivat keskustella mikrofonin avulla.

– Saimme idean Aamulehden jutusta, jossa kerrottiin helsinkiläisen Wilhelmiina-kodin tapaamiskontista. Aloimme pohtia, olisiko tässä ratkaisu meillekin. Asukkaat ja omaiset olivat kertoneet meille suuresta ikävästä, kun he eivät voineet tavata toisiaan, Ikaalisten kaupungin palvelukotipäällikkö Arja Starck kertoo.

Tilaus kontista tehtiin vappuaattona ja 5. toukokuuta kontti oli jo Toivolansaarikodin pihassa.  Nopealla aikataululla tehtiin kaikki valmistelutyöt: kiinteistönhoitaja hankki paikalle sähköasentajan, rakennusinsinööri kävi tarkastamassa oikean paikan kontille ja huolehti luvat kuntoon, laitoshuoltajat tekivät siivouksen ja sovittivat aikatauluunsa siivouksen jatkossa, it-tuki teki varausjärjestelmän ja hoitajat opettelivat sen käytön.  

Starck kiittelee sitä, miten hienosti yhteistyö on sujunut. Jokainen mukana ollut voi olla lopputuloksesta ylpeä.

– Asukkaat ja omaiset ovat olleet tyytyväisiä ja varauksia on tehty jo paljon. Tapaamisissa ei ole vältytty kyyneleiltä.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

 

Toivolansaarikodin asukas Esko Uusitalo ja hänen miniänsä Mirja Uusitalo ja pojanpoika Marko Uusitalo saivat tavata toisensa pitkästä aikaa, kun treffitupa otettiin käyttöön 7. toukokuuta. Kuva: Venla Lindström.

 

Kotkan kaupunki tukee yrittäjiä monin tavoin

Kotkan kaupunki tukee yrittäjiä koronaepidemian aiheuttamassa ahdingossa. Epidemia on pysäyttänyt monen kotkalaisen yrittäjän liiketoiminnan täysin.

– Tukipakettiimme kuuluu maksuhuojennuksia ja paikallisten hankintojen edistämistä. Yritysneuvonta toimii tehostetusti ja auttaa yrityksiä löytämään ratkaisuja. Jaamme myös työ- ja elinkeinoministeriön yksinyrittäjien tukea. Pidämme kehittämishankkeet käynnissä ja haemme uusia avauksia. Kaupungin rooli jälleenrakentamisessa ja tulevaisuuden uskon luomisessa on keskeinen, kehitysjohtaja Terhi Lindholm kertoo.

Kotkan kaupunginhallitus päätti maaliskuun lopussa muun muassa siitä, että yritystilojen vuokranmaksuun myönnetään tarvittaessa maksuajan pidennyksiä. Yritys voi pyytää myös helpotusta vuokranmaksuun, jos epidemia on aiheuttanut merkittäviä tulojen menetyksiä. Lisäksi kaupunki siirtää myöhäisemmäksi myyntilaskutusta, aikaistaa ostolaskusta ja tekee suunnitelmallisesti julkisia hankintoja jopa nopeutetulla aikataululla.

Lindholm mielestä on itsestään selvää, että kaupunki tukee yrittäjiä.

– Ilman yrittäjiä kaupunki ei ole elinvoimainen. He tekevät kaupungista kiinnostavan tarjoamalla palveluitaan kaupunkilaisille ja matkailijoille. Yritykset luovat perustan asukkaiden hyvinvoinnille.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm ja viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Nina Rauhala työskentelevät osittain etänä ja osittain Kotkan kaupungintalolla, jotta yksinyrittäjien tukipäätökset saadaan viimeisteltyä allekirjoituksineen. Kuva: Tom Masalin

 

Xamk tarjoaa korkeakouluopintoja maksutta verkossa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa avoimen ammattikorkeakoulun opintoja maksutta kaikille tänä vuonna. Tarjolla on noin 80 verkko-opintojaksoa eri aloilta.  Xamkin jatkuvan oppisen johtaja Pia-Mariana Toukkari kertoo, että opinnot ovat herättäneet kiinnostusta.

– Ensimmäisten päivien aikana tarjontaan tutustui yli 11 000 ihmistä. Opintoihin ilmoittautuneita on tuhansia.

Opinnot toteutetaan Xamkin verkko-oppimisympäristössä. Ne voi suorittaa joustavasti oman aikataulun mukaan. Opiskelumateriaaleina on videoluentoja, webinaareja sekä yksilö- ja ryhmätehtäviä.

Toukkari kertoo, että tällä hetkellä ilmaiskursseille on suuri tarve, koska useat ovat joutuneet lomautetuiksi tai työttömiksi. Monilla on nyt aikaa opiskella.

–  Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Nykyinen osaaminen ei välttämättä kanna läpi työuran. Avoimen AMKin opinnoilla on mahdollista päivittää tietoja ja taitoja sekä saada mielekästä tekemistä päiviin. Kun yhteiskunnassamme on osaamista riittävästi, pystymme vastaamaan myös taloudellisen laman tuomaan haasteeseen.

Xamkin lisäksi myös moni muu ammattikorkeakoulu tarjoaa maksuttomia kursseja koronaepidemian aikana.

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Aluevastaava Mari Hämäläinen kertoo, että Xamk aloitti keväällä Hyödynnä poikkeustilanne – kehitä osaamistasi -kampanjan. Ideana on tarjota mahdollisuus päivittää osaamista vastaamaan muuttuneita työelämän tarpeita.

 

Joensuun nuorisotyö on tavoittanut uusia nuoria poikkeusoloissa

Koronaepidemia sulki nuorisotalot, mutta Joensuussa nuorisotyö on jatkunut kaduilla ja verkossa. Nuorisotyöntekijät ovat siirtyneet Discord-keskustelualustalle juttelemaan, auttamaan kotitehtävissä sekä pelaamaan verkkopelejä nuorten kanssa. Jalkautuva nuorisotyö taas on taas kiertänyt kaduilla keskustelemassa nuorten kanssa.

– Jalkautuvaan ja verkkotyöhön ei ole ollut aikaisemmin tarpeeksi resursseja. Niiden kautta olemme kuitenkin nyt saavuttaneet ihan uusia nuoria, sillä kaikki eivät pyöri nuorisotaloilla, kertoo Joensuun nuorisopalveluiden nuorisopäällikkö Jouni Erola.

Työn uudelleen soveltamisessa nuorisotyöntekijät ovat päässeet hyödyntämään henkilökohtaista osaamistaan. Video- ja kuvaustaidot ovat nousseet esille verkko- ja sometiedottamisen kautta. Verkossa pelaavat työntekijät ovat taas innostaneet nuoret mukaan ja jopa viikonlopuille on pyydetty yhteisiä peliaikoja. Työtä on suunniteltu enemmän yhdessä sekä omia vahvuuksia on opetettu muille.

– Työntekijät ovat olleet positiivisesti yllättyneitä uusista työtavoista, joita aiotaan jatkaa tämänkin jälkeen, sanoo Erola.

Kiitosta on tullut myös vanhemmilta. Nuoret ovat olleet tyytyväisiä uusista kohtaamisista kaduilla ja verkossa. Yhteistyö verkostojen, kuten poliisin ja koulujen kanssa, on kasvanut.

– Tällaisessa kriisitilanteessa nuorisotyön arvo on selvästi noussut, toteaa Erola.

 

 

 


Etsivän nuorisotyön Tiina Aalto ja Juha Uusitalo ovat jututtaneet nuoria Joensuun kaduilla.

 

Liminka avasi auttavan puhelimen koronaepidemian ajaksi

Limingan kunnan auttava puhelinlinja palvelee kuntalaisia arkisin kello 9–15. Tarjolla on apua ja tukea koronaepidemian ajaksi.  

– Lapset käyvät kotikoulua, vanhemmat ovat etätöissä tai jopa lomautettuina tai työttöminä ja taloudelliset huolet lisääntyvät. Yksinasuvat saattavat kärsiä yksinäisyydestä. Ei ole mikään ihme, jos tuntuu siltä, että seinät kaatuvat päälle, Limingan terveyskeskuksen palveluesimies Outi Kokko kertoo.  

Auttava puhelin on matalan kynnyksen palvelu, joka on tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Siihen voi soittaa myös nimettömänä. Kokon mukaan ei ole niin pientä murhetta, etteikö sen vuoksi voisi soittaa numeroon. Puhelimeen vastaavat terveyskeskuksen psykiatriset sairaanhoitajat ja psykologit.

– Am­mat­ti­lai­nen tar­jo­aa kes­kus­te­lu­a­pua, arvioi tilanteen ja ohjaa tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Haluamme tukea mahdollisimman kattavasti kuntalaisia tämän kriisin keskellä. Tavoitteena on, ettei kukaan jää huolien kanssa yksin.

Kokko kertoo, että palvelua on markkinoitu eri kanavissa ja puskaradiokin vienyt tietoa eteenpäin.

– Olemme olleet ennakoiden liikkeellä. Jos poikkeusolot jatkuvat vielä pitkään, kuormitus perheissä kasvaa. Silloin yhteydenottoja voi tulla nykyistä enemmän.

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

 

 

Limingan auttava puhelin avattiin 16. huhtikuuta. Idea syntyi siitä, kun kävi ilmi, miten suuria muutoksia koronaepidemia aiheuttaa ihmisten arjessa.

 

Espoon varhaiskasvatus keksi puuhaa lapsiperheille

Espoossa varhaiskasvatuksen henkilöstö kokosi leikkisivuston, joka on tarkoitettu kotona oleville lapsiperheille. Leikkisivuston leikit ja puuhat on helposti toteutettavissa kotioloissa. Suurin osa tarvittavista välineistä on sellaisia, että ne löytyvät kotoa tai luonnosta. Tavoitteena on ollut, että materiaalikustannukset ovat lähellä nollaa.

– Ymmärsimme tarpeen tällaiselle sivustolle, kun koronaepidemia alkoi. Monessa lapsiperheessä yhdessäoloaika yllättäen lisääntyi, kun lapset jäivät kotiin varhaiskasvatuksesta ja kouluista, varhaiskasvatuksen asiantuntija Satu Nerg-Öhman kertoo.

Sivusto on syntynyt johdon ja henkilöstön yhteistyössä. Pyrkimyksenä on ollut tukea perheiden muuttunutta arkea. Sivustolla on jaoteltu tekemistä eri-ikäisille lapsille: 0–3-vuotiaille, 3–5-vuotiaille ja esikoululaisille. Lisäksi on digisivusto, johon on koottu lapsille verkossa tarjottavaa tekemistä.

– Tavoitteena ei ole ollut tarjota etävarhaiskasvatusta tai -esikoulua. Silti olemme huomioineet tehtäviä valitessa varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisen.

Satu Nerg-Öhman haluaa antaa kiitoksen työntekijöille siitä, että he heittäytyivät rohkeasti uuteen haasteeseen.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Perheet ympäri Suomea ovat päässeet käyttämään julkista leikkisivustoa.

 

Järvenpään kaupunki tarjoaa kulttuuria verkossa

Järvenpään kaupunki vei kulttuuri- ja tapahtumapalvelut verkkoon koronaepidemian alkaessa.

– Olemme striimanneet konsertteja Järvenpää-talosta. On ollut hienoa nähdä esiintyjien tahto tarjota elämyksiä myös virtuaalisesti. Live-lähetykset ovat saaneet suosiota. Konsertit ovat myös katsottavissa Järvenpään kaupungin Youtube-kanavalta, kulttuurijohtaja Sami Ylisaari kertoo.

Ylisaari jatkaa, etteivät kirjastonkaan työntekijät ole heittäneet pyyhettä kehään. Kirjasto tarjoaa muun muassa iltasatuja Facebookissa, tarinoita kirjaston arjesta Instagramissa ja kirjoituspajan verkossa. Lisäksi on tilattu lisää oikeuksia elektronisiin aineistoihin ja tehty perustyötä suljettujen ovien takana normaaliin tapaan.

Taidemuseo tarjoaa Instagramissa lyhyitä esitelmiä kokoelmista ja virtuaalikierroksia näyttelyihin erilaisilla teemoilla. Lisäksi päiväkodeille on tarjottu pedagogisia sisältöjä.

Järvenpään kaupunki haluaa tarjota kuntalaisille tietoa myös muusta kuin paikallisesta virtuaalisesta kulttuuritarjonnasta. Kaupungin verkkosivulle kerätään linkkejä kulttuuritarjonnasta Suomesta ja maailmalta. Ylisaari uskoo kulttuurielämysten merkityksellisyyteen.

– Tarjoamalla kulttuuria tällaisena poikkeusaikana, voimme luoda uskoa tulevaisuuteen.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Baritoni Aarne Pelkonen ja pianisti Juho Alakärppä esiintyvät Järvenpää-talolta striimattavassa konsertissa perjantaina 8.5. kello 18. Konsertti on katsottavissa myöhemmin myös Järvenpään kaupungin Youtube-kanavalla. Kuva: Heikki Tuuli

 

Pyhäjärvi tarjoaa liikuntaa ilmaiseksi verkossa

Pyhäjärven kaupunki aloitti maksuttoman liikunnan verkkovalmennuksen maaliskuun lopussa. Alun perin tarkoitus oli avata palvelu ensi syksynä liikunnallisesti passiivisille kuntalaisille. Koronaepidemia muutti suunnitelmia. Valmennus haluttiin tarjota mahdollisimman nopeasti kaikille kuntalaisille. Pyhäjärven kaupungin vapaa-ajanohjaaja Marko Pehkonen otti vastuun käytännön toteutuksesta.

– Työstin kahden viikon aikana yhteensä 56 eritasoista verkkovalmennusohjelmaa. Tarjolla on kehonpainoharjoittelua, kahvakuulatreenejä, keppijumppaa ja kehonhuoltoa. Päivitän uudet ohjelmat asiakkaille kuukauden välein.

Verkkovalmennuksia on nuorille, työikäisille ja ikäihmisille. Lisäksi tasoja on kolme: starttiryhmä aloittelijoille, sykeryhmä säännöllisesti kuntoileville ja tehoryhmä tavoitteellisille liikkujille. Harjoitteluohjelmia käytetään puhelimeen ladattavalla sovelluksella. Ohjelma opastaa kuntoilijan alkuverryttelystä harjoitusosioon selkeiden opasteiden, havainnollistavien kuvien ja videoiden avulla. Pehkonen opastaa etänä kuntalaisia sovelluksen käyttämisessä ja treenaamisessa.

– Ensimmäisen viikon aikana verkkovalmennukseen ilmoittautui 310 kuntalaista. Pidän määrää erittäin hyvänä reilun 5000 asukkaan kaupungissa. Tarkoituksena on ehdottomasti juurruttaa verkkovalmennus osaksi kaupungin liikuntapalveluja.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Pyhäjärven kaupungin vapaa-ajanohjaaja Marko Pehkonen kertoo, että verkkovalmennus on saanut myönteisen vastaanoton. Ensimmäisellä viikolla oli mukana jo satoja treenaajia.  Kuva: Mirka Kauranen/Pyhäjärven sanomat

 

Maahanmuuttajanaisten työnhakuryhmät menivät verkkoon

Helsingissä yli 30-vuotiaiden maahanmuuttajanaisten Women to work -työhakuryhmän lähiopetus siirtyi verkko-opetukseen maaliskuun puolivälissä. Jokaiselle ryhmäläiselle soitettiin ja hänelle neuvottiin verkkopalvelujen käyttäminen. Naisten digitaidoissa oli suuret erot. Jotkut aloittivat siitä, että he loivat sähköpostitilin. Toiset aloittivat heti tutustumisen erilaisiin sovelluksiin.

Verkko-opiskelussa apuna ovat sähköposti, Skype, Google Meet, Zoom ja Teams. Tehtävät palautetaan sähköpostitse. Ryhmäläiset ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heidän digitaitonsa on ottanut harppauksen kerta heitolla.

Kahdeksan viikkoa kestävällä kurssilla ideana on se, että ohjausta saa suomen kielen lisäksi myös omalla kielellä. Ohjaajat auttavat jokaista yksilöllisesti oman urapolun suunnittelussa. Kaikkien tavoitteena on saada opiskelu- tai työpaikka ja oppia lisää suomea.

– Joillakin on selkeät urasuunnitelmat. On kuitenkin varauduttu siihen, ettei välttämättä pääse sinne, minne hakee. Mahdollisia kakkovaihtoehtoja on mietitty yhdessä, ryhmänohjaaja Zainab Al-Ali kertoo.

Työhakuryhmän järjestää Women to work -hanke, jossa autetaan arabian-, somalin- ja venäjänkielisiä naisia menemään kohti työelämää. Women to work -hanketta rahoittaa Helsingin kaupunki ja Euroopan sosiaalirahasto.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Ryhmänohjaajat Zainab Al-AliSuhuur Musse ja Marina Rinas veivät Women to work -hankkeen verkkoon. Suurin osa ryhmäläisistä pystyi jatkamaan kurssilla etäyhteyksien avulla.

 

Vantaa tukee virtuaalisesti esihenkilötyötä ja johtamista poikkeusoloissa

Poikkeusoloissa johtaminen ja esihenkilötyö joutuvat uudenlaisten haasteiden keskelle. Työyhteisöt tarvitsevat enemmän tukea jaksamiseen ja työn järjestämiseen.

Siksi Vantaan kaupungilla käynnistettiin virtuaalisesti kehittämispalveluja esihenkilötyön ja johtamisen tueksi. Vantaan kaupungin kehittämispäällikkö Hilma Aminoff toteaa, että erilaiset kehittämispalvelut ovat tärkeä työkalu kriisiajasta selviämiseen.

– Työolot ovat muuttuneet nopeasti ja työyhteisöt joutuvat tekemään töitä vaativissa oloissa. Silloin tarvitaan tukimuotoja.

Vantaan kaupunki kokosi yhteen infoa ja koulutusvideoita poikkeusoloissa johtamiseen ja virtuaalityöskentelyyn. Lisäksi kaupungilla luotiin nopeassa aikataulussa kolme erilaista virtuaalipalvelua, joita esihenkilöt voivat tilata ulkoisilta kouluttajilta.

Esihenkilöstölle ja työyhteisölle tarjotaan virtuaalityönohjausta yhteistyön ja toimintatapojen vahvistamiseksi. Virtuaalicoaching antaa taas tukea johtamistyölle ja virtuaalifasilitointi tarjoaa mahdollisuuden työpajatyöskentelyyn. Kaikessa korostuu tarve hyvälle johtamiselle. 

– Esihenkilön tärkeimpiä tehtäviä tällaisessa tilanteessa on toimintapojen järjestäminen uusiksi, perustehtävien kirkastaminen sekä turvallisuuden ja toivon luominen työyhteisöön. Siksi on tärkeää, että voimme tarjota kehittämispalveluja myös kriisiaikana, sanoo Aminoff.

 

 

 


Vantaalla edes poikkeusolot eivät pysäytä kehittämistä, vaan sillä tuetaan nyt työn johtamista. Virtuaalisten kehittämispalvelujen takana ovat Vantaan kaupungin kehittämispalvelujen Katarina Ahlfors-Hiismäki, Leena Peltola, Sari Roivanen, Tuija Jokinen ja Hilma Aminoff

 

EtäHelvi auttaa virtuaalisesti johtamaan omaa etätyötä 

Helsingissä syntyi vuonna 2019 Helvi, virtuaalinen keskustelun ohjaaja. Helvi on heleä-ääninen kuvake, joka auttaa virtuaalialustalla keskustelemaan vaikeista asioista ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Helvin kanssa Helsingin henkilöstö on käsitellyt jo työn eettisiä periaatteita ja korvaavaa työtä. Helvin ansiosta keskustelu ei jää yleiselle tasolle, ja normaalisti keskusteluja vetänyt esihenkilö on miettimässä ratkaisuja osana työyhteisöä. 

Koronaepidemia vaikutti myös Helviin. Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Susanna Snellman heräsi yhtenä yönä ajatukseen, että Helvin tulisi auttaa myös tässä muuttuneessa tilanteessa.  

– Helvi on auttanut vaikeissa ryhmäkeskusteluissa, joten miksi se ei voisi nyt ohjata yksittäisiä ihmisiä miettimään, miten he voisivat johtaa omaa työtään etänä. 

Snellman sai vihreää valoa heti, ja yhdessä visuaalisen suunnittelijan Sofia Rinskoin kanssa he loivat lyhyessä ajassa EtäHelvin auttamaan etätyöskentelyssä. 

– Helvin avulla ihmiset ovat voineet pysähtyä miettimään, mitä tilanne tarkoittaa juuri minulle ja kuinka voin auttaa itseäni ja työyhteisöäni mahdollisimman tehokkaasti etänäkin. 

EtäHelvistä ei saa pelkästään uusia ajatuksia, vaan lisäksi huoneentaulun, johon on koottu pohdinnat toimenpiteiksi. Koska monet kunnat kamppailevat saman asian kanssa, tehtiin EtäHelvistä myös kaikille avoin järjestelmä. 

Helvi on otettu lämpimästi vastaan. Virtuaalista työkaveria on haluttu hyödyntää jo monien keskustelujen ohjaamisessa. Sen avulla kaikki Helsingin työntekijät tulevat käsittelemään muun muassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 

 

 

 

 

Susanna Snellman on kehitellyt Helvin tarjoamaan apua. Hän toivookin, että Etä-Helvi leviäisi muihinkin kuntiin.  

 

 

 

 

Tutustu Helviin lisää Tekojen torilla.
EtäHelviä pääsee käyttämään täältä.

 

Helsinki-apu on ikäihmisten tukena koronaepidemian aikana

Helsingin kaupunki käynnisti Helsinki-avun yhteistyössä Helsingin seurakuntien ja järjestöjen kanssa, jotta ikääntyneet saavat koronaepidemian aikana tarvitsemaan tukea ja apua asiointiin. Yli 70-vuotiaita on kehotettu pysymään kotona ja välttämään turhaa asiointia. Helsingissä ohjeistus koskee 80 000 ihmistä, joista yli 80-vuotiaita on 27 000.

Helsinki-apu avasi puhelinpalvelun yli 70-vuotiaille, josta voi pyytää keskustelu- ja asiointiapua. Lisäksi Helsinki-apu on soittanut kaikille yli 80-vuotiaille kaupunkilaisille, joilla ei ole salainen puhelinnumero. Heiltä on kysytty avuntarvetta asiointiin.

– Olemme kontaktoineet puhelimitse lähes 38 000 vanhusta. Olemme saaneet asiointipyyntöjä kauppaan yli 4000 ja apteekkiin yli 300. Lisäksi yli 300 vanhusta on toivonut saavansa keskustelutukea, kertoo Helsinki-avun johtaja Tiina Hörkkö.

Hörkkö on positiivisesti yllättynyt siitä, miten hienosti toiminta saatiin käyntiin. Hän antaa kiitoksen kaikille työntekijöille ja sadoille mukana oleville vapaaehtoisille.

­ – Ihmisillä on aito halu olla auttamassa. Se on mahdollistanut nopean tekemisen ja onnistumisen.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

 

Helsinki-apu on tehnyt tuhansia kauppareissuja ikääntyneiden puolesta.  Suntio Anita Montonen on yksi Helsinki-avun työhön osallistuvista. Kuva: Paula Virta

 

Turussa koronatieto saavuttaa maahanmuuttajat laajan yhteistyön ansiosta 

Turun kaupungissa omankieliset opettajat välittävät infoa, maahanmuuttajahankkeet ovat alkaneet tarjota neuvontaa sekä imaamit tiedottavat Facebookissa ja etä-perjantairukousten yhteydessä. Myös esimerkiksi maahanmuuttajayrittäjiin on oltu henkilökohtaisesti yhteydessä.

 – Olemme pyrkineet siihen, että jokainen maahanmuuttajien kanssa tekemisissä oleva kaupungin työntekijä pystyisi välittämään tietoa, kertoo kaupungin maahanmuuttotyön koordinaattori Sari Kanervo.

Turussa puhutaan yli 100 kieltä ja maahanmuuttajayhteisöt ovat laajoja, joten tiedon jakaminen on hankalaa. Kanervo kuitenkin toteaa, että maahanmuuttajille suurin haaste on tiedon löytäminen. Siksi kaupungin verkkosivuille on koostettu paljon ohjeita selkokielellä, ja omankielistä neuvontaa saa infotorilta ja Osaamispisteeltä.

 – Esimerkiksi vierastyövoimalle suomalainen työttömyysturva voi olla täysin vieras asia, jolloin tietoakaan ei osata etsiä. Tieto on äärimmäisen tärkeää epidemian, sosiaalisten ongelmien ja inhimillisen hädän ehkäisemiseksi.

Palaute kaupungin toimista on ollut pelkästään hyvää. Erityisesti Kanervo haluaa painottaa maahanmuuttajayhteisöjen kanssa ruohonjuuritasolla tehdyn työn tärkeyttä.

 – Viime viikolla keskustelimme, miten ramadanin kanssa toimitaan ja miten islamilainen hautaaminen hoidetaan näinä aikoina. Koko meidän verkosto on toiminut hirvittävän hyvin yhteen, jotta tieto on saavuttanut niin monet.

 

 

25 vuotta maahanmuuttotyössä mukana ollut Sari Kanervo on soittanut monille maahanmuuttajille välittääkseen tietoa henkilökohtaisesti. 

 

Lapinjärven kunta jakaa koululaisille elintarvikekasseja

Lapinjärven kunta tarjoaa koululaisille elintarvikekassin korvauksena poisjääneistä kouluaterioista. Kassien jakelu aloitettiin pääsiäisen jälkeisellä viikolla ja niitä aiotaan jakaa toinen viikko. Oppilaat ovat voineet Wilman kautta ilmoittaa kiinnostuksensa ruokapakettiin.

– Viime viikolla hakijoita oli yli sata. Oppilaita Lapinjärven kouluissa on 190. Nyt tulleiden ilmoittautumisten perusteella näyttää siltä, että seuraavan kassin hakijoita on vielä enemmän, ruokahuoltopäällikkö Mervi Torkkeli kertoo.

Idea kasseista tuli kuntalaisilta. Torkkeli suunnitteli kassien sisällön yhdessä keittäjien kanssa. Ensimmäisessä kassissa oli riisiä, makaronia, kaurahiutaleita, näkkileipää, porkkanoita, maitoa, rasvaa, kananmunia, leikkeleitä, pinaattiohukaisia, nakkipaketti ja jauhelihapihvejä.

Kasseja on jaettu kirkonkylän ja Hilda Käkikosken koulujen ovensuusta. Tartuntariski on minimoitu siten, että kasseja on jaettu parin tunnin ajan, jotta ruuhkaa ei pääse syntymään.

– Olemme saaneet positiivista palautetta kasseista.  Annan ison kiitoksen keittäjille, Rea Vierulalle, Barbi Bäcklund-Salmelle ja Seija Toivarille, jotka ovat tehneet ja jakaneet pussit.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Mervi Torkkeli kertoo, että seuraavasta elintarvikekassista tulee vähän erilainen. Suunnitelmissa on tilata paikallisesta leipomosta joko sämpylöitä tai ruisnappeja. Leikkeleiden tilalle tulee juustoa.

 

Espoon Lähderannan koulussa edetään lukujärjestyksen mukaan myös poikkeusoloissa

Espoon kouluissa siirryttiin nopeassa aikataulussa etäopetukseen. Lähderannan koulussa henkilökunta kokoontui yhteen ja mietti opetuksen järjestämiseen yhteiset pelisäännöt. Toisia on autettu teknologian haltuunotossa. Kuudetta luokkaa opettava Niina Sivonen kertoo, että etäkoulu on sujunut yllättävän hyvin.

– Olen teknologiafriikki. Siitä on hyötyä näissä poikkeusoloissa. Aloitin opettamisen Zoomin avulla, koska sillä saa yhteyden oppilaisiin heti. Nyt käytän Teamsia.

Sivonen kehuu luokkansa oppilaita omatoimisiksi. Vanhempien apua koulunkäymiseen ei ole tarvittu tavallista enempää.

– Laitan illalla seuraavan päivän tehtävät Wilman kautta oppilaille ja huoltajille. Kerron myös, moneltako tapaamme Teamsissa. Olen koko koulupäivän tavoitettavissa.

Oppilaat ovat sopeutuneet tilanteeseen hyvin. Sivosen mukaan alussa oli nähtävissä jopa uutuuden viehätystä, mutta nyt moni kaipaa jo kouluun.

Sivonen on ikuistanut poikkeuksellista arkea tekemällä kuvapäiväkirjaa. Hän jakaa piirustuksia myös muille Facebookin Alakoulun aarreaitta -ryhmässä ja opettajien Freeed-yhteisössä. Humoristiset kuvat ovat saaneet suurta suosiota.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

 

Opettaja Niina Sivonen käyttää piirtämistä opetuksen apuna. Esimerkiksi kiinnostuksen kielioppiin voi herättää kuvien avulla. Sivonen kokee itse olevansa visuaalinen oppija. 

 

Helsingin kaupunginkirjasto otti digiloikan parissa päivässä

Helsingin kirjastoissa digipalvelujen käyttö on kasvanut 30–50 prosentilla poikkeustilan alkamisen jälkeen. Kirjoihin on hankittu lisälisenssejä, jotta jonotusajat eivät olisi kohtuuttomia. Henkilökunta antaa etäneuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja chatissa.  

Kirjasto pystytty parissa päivässä myös kuvausstudion, jossa alettiin striimata satutunteja ja kirjailijavierailuja Helsinki-kanavalle ja Kirjastokaistalle.  

– Suosituimmilla satutunneilla on ollut tuhansia seuraajia, kertoo Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen

Kirjasto tavoittaa ihmisiä myös sosiaalisen median, Facebookin ja Instagramin kautta.   

– Kirjastoilla on aktiivinen kanta-asiakas joukko. Haluamme palvella heitä tänä poikkeusaikanakin. Kirjaston työntekijät antamat somessa muun muassa digikirjavinkkejä.   

75 prosentille työntekijöistä on riittänyt töitä kirjastossa, vaikka ovet ovat kiinni. Loput ovat siirtyneet Helsinki-apuun, jossa autetaan ikäihmisiä esimerkiksi kauppa- ja apteekkiasioinnissa. 

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

Oodissa kirjailijahaastattelujen kulisseihin istahti erikoiskirjastovirkailija Henriika Tulivirta. Kuva: Sofia Ervasti

 

Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulu antaa erityisopetusta lähes normaalisti etäyhteyksien avulla

Mikkelissä Rantakylän yhtenäiskoulu alkoi antaa erityisopetusta heti etäkoulun alkaessa. Erityisopettajat ja koulunkäynninavustajat jakoivat oppilaat siten, että kaikki tukea tarvitsevat saavat sitä myös kotikoulussa.

– Jokainen sai toivoa, miten hän haluaa, että häneen ollaan yhteydessä. Käytämme Classroomia, Hangouts Meetia ja Wilmaa. Monet toivovat myös perinteistä yhteydenpitoa puhelimella, yläkouluikäisten parissa työskentelevä koulunkäynninavustaja Minna Paavilainen kertoo.

Rantakylän yhtenäiskoulussa huolehditaan siitä, että kaikki pysyvät opinnoissa mukana.  Reaaliajassa voidaan seurata, mitä oppilas on tekemässä.

– Jos näen, ettei joku tee mitään, soitan hänelle ja ohjeistan, mitä pitäisi tehdä.

Erityisopettaja Kaisu Hämäläinen kertoo, että opinnoissa on edetty lukujärjestyksen mukaan. Etäkoulu on vaatinut opettajilta ja avustajilta pitkiä työpäiviä.

– Ajattelen, että tämä on väliaikaista. On itsestään selvää, että erityisopetusta tarjotaan myös tällaisena poikkeusaikana. Joissakin kunnissa on lomautettu avustajia. Siinä ei ole mitään järkeä, sillä nyt tarvitaan jokainen ammattilainen tukemaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä.

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

 

Koulunkäynninavustaja Minna Paavilainen ohjaa Meetissä oppilasta matematiikan tunnilla.

 

Helsingin työväenopisto tarjoaa yli sata ilmaiskurssia verkossa 

  

Helsingin työväenopiston kevätkauden tarjonnassa oli 2500 kurssia, kunnes koronaepidemia keskeytti lähiopetuksen. Nopealla aikataululla yli 600 kurssia muutettiin etäopetukseksi.  

– Aluksi ajattelimme, että kielikursseja voidaan järjestää etänä. Pian kävi ilmi, että muutkin opettajat keksivät luovia keinoja opetuksen järjestämiseksi, Työväenopiston rehtori Ville Ylikahri kertoo.  

Työväenopisto järjestää myös yli sata ilmaiskurssia verkossa. Lisäksi sosiaalisen median kanavissa tarjotaan muun muassa lyhyitä luentoja, kielten itseopiskeluvinkkejä, taukojumppavideoita ja ruokaohjeita.  

– Seuraava askel on miettiä, mitä tästä jää käteen. Varmasti jatkossa tarjontaan tulee verkko- ja monimuoto-opintoja.  

Työväenopistossa työskentelee 50 vakituista suunnittelijaopettajaa ja satoja tuntiopettajia. Ketään ei lomautettu, eikä irtisanottu. Ensisijaisesti pyrittiin järjestämään verkkopetusta, toissijaisesti opetus siirrettiin elokuulle. Esimerkiksi osa käsityökursseista on sellaisia, ettei niitä voida järjestää etänä.  

 

Lue aiheesta lisää Tekojen torilta

 

 

Musiikinopettaja Jutta Holmberg antaa opetusta etänä koronaepidemian aikana.

 

Kontiolahdella osallistetaan työntekijät miettimään uusia uusia työtapoja kriisitilanteessa

Koronaviruksen takia kunnissa uhkaa loppua työ monissa tehtävissä, Kontiolahdellakin noin sadalla henkilöllä eli 15 %:lla henkilöstöstä. Työntekijät on pyydetty mukaan ideoimaan, miten kukin voi parhaiten tukea kuntalaisten hyvinvointia ja vastata avuntarpeeseen. Henkilöstölle on haluttu ensisijaisesti tarjota mahdollisuutta uudistaa työtehtäviään. 

Tehtäväkuvat ovat kunnissa usein jäykkiä ja nyt kriisi antaa kuin tarjottimella mahdollisuuden tehdä asioita toisin ja niin, että palkanmaksaja eli kuntalainen hyötyy.  

-Parhaassa tapauksessa tässä toimintamallissa ei ole kuin voittajia, sanoo Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä

Annetaan iso käsi Kontiolahden viestintäsuunnittelija Niina Vataselle, kunnanjohtaja Jere Penttiselle sekä ruudun takana oleville henkilöstöpäällikkö Milla Paasulle, hallintopäällikkö Pasi Ruohtulalle ja talousjohtaja Heidi Aholle.