Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

Vantaan varhaiskasvatus, Vantaa - Vanda

Coaching-kulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa

Käynnissä

Tarve ja tavoitteet

Idea coachingin aloittamisesta varhaiskasvatuksessa syntyi Vantaan henkilöstökeskuksen asiakkuuspäällikkö Teija Aittamon ja tulosaluejohtaja Sole Askola-Vehviläisen keskusteluissa. Henkilöstökeskus oli lanseeraanut coachingvalmennuksen ja esitteli sitä varhaiskasvatukselle mahdollisena uutena avauksena. Tulosaluejohtaja kuuli coachingin käytöstä perinteisen työnohjauksen vaihtoehtoehtona ja kiinnostui asiasta vuonna 2013.

Hankkeessa lähdettiin rakentamaan coaching-kulttuuria osaksi asiantuntijantyöotetta.
Aikaisemmin Vantaan varhaiskasvatuksessa kaikki päiväkodin johtajat (83), varhaiskasvatuspäälliköt ja tukipalvelut olivat opiskelleet coachaavaa työotetta.

Tavoitteena oli lisätä asiantuntijoiden tietoisuutta toimintaympäristön tilanteista, itsestään ja ajattelutavastaan sekä vaikutuksestaan toimintaan varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä. Coachaavalla työotteella pyritään synnyttämään intoa, energiaa ja sitoutumista kasvatushenkilöstössä sekä monialaisessa yhteistyössä.

Valmennus käynnistyi tulosalueen kaikkien esimiesten valmennuksena. Valmennuksen nimi oli: ”Coaching-taidot osana varhaiskasvatuksen ammatillisen johtamisen kehittämistä”. Valmennus eteni seuraavaksi asiantuntijoihin. Mukaan tuli varhaiskasvatuksen tulosalueen asiantuntijoita ja suunnittelijoita (6 henkilöä). Kolmannessa vaiheessa v. 2015 asiantuntijoiden joukko laajeni konsultoiviin erityislastentarhanopettajiin (21 hlöä) ja kieli- ja kulttuurikoordinaattoreihin (3 hlöä). Valmennuksen nimi oli: ” Coaching – taidot asiantuntijatyössä”

Ratkaisu

Esimiesten valmennus koostui johdon dialogipäivistä, alueellisista valmennuksista, etätehtävistä, harjoituksista ja vertaiskäynneistä. Esimiesten valmentajina toimi 2 coachia.

Konsultoiville erityislastentarhanopettajille ja kieli-ja kulttuurikoordinaattoreille järjestettiin vuoden kestävä coaching-valmennus, jossa oli kymmenen koulutuskertaa sekä välitehtäviä kertojen välissä. Kouluttajana toimi ulkopuolinen asiantuntija.

Vuosien 2013–2015 välillä varhaiskasvatuksessa on valmennettu yhteensä 119 henkilöä.

Tulokset

Valmennuksen jälkeen monet käyttävät coachaavia työkaluja arjessa. Pohditaan, miten coachingia hyödynnetään työyhteisöissä ja asiakkaiden kanssa. Osa päiväkodinjohtajista on vieraillut coachingkäynnillä toistensa yksiköissä ja he jatkavat tapaamisia jatkossakin.

Esimiesten coachingtaidot ovat lähteneet elämään ja yksiköiden kehittämispäivissä on käytetty parijohtajaa tukena. Esimiesten tiimiytyminen on myös vahvistunut. On tultu tietoisemmaksi oman johtamistyön valmentavasta otteesta, jonka uskotaan sopivan hyvin nykypäivän johtamisen malliksi. Kontrolliin perustuva johtamismalli ei toimi tässä ajassa.

Omien kokemusten esille tuominen ja tuen tarjoaminen johtajakollegoille vahvistaa esimiesten työhyvinvointia. Tämä oli erittäin tärkeä oivallus.

Hyvien kysymysten esittäminen on taitolaji, jota voi harjoitella. Hyvät kysymykset aktivoivat henkilöön itse etsimään ratkaisuja ongelmiin tai haasteisiin. Johtajan rooli ratkaisujen yksipuolisena esittäjänä muuttuu coachaavassa työkultturissa. Ratkaisut syntyvät pikemminkin avoimessa dialogissa. Johtamistapa on yhtenäistynyt Vantaalla. Voidaan puhua coachaavasta työkulttuurista, johon olemme erittäin sitoutuneita. Johtamispuhe on vahvistunut valmennuksen myötä.

Asiantuntijoiden kokemukset valmennuksesta ovat myös myönteisiä. Coachingtyöote säilyy edelleen arjen työtapana. Koetaan, että valmennuksesta saatiin paljon työkaluja esim. työiltoihin, kehittämispäiviin ja yksittäisten tiimien kohtaamiseen sekä pienten ryhmien kanssa toimimiseen.

On myös karttunut lisää tietoa ihmisten kohtaamisesta ja ymmärtämisestä. Erilaisten ilmiöiden, reaktioiden yms. parempi ymmärtäminen ryhmä- ja yksilötasolla on vahvistunut. Valmennuksen opit ovat hyvin sovellettavissa jokapäiväiseen työhön. Osaavankin asiantuntijankin on hyvä opetella myös kuuntelemista. Yksi hieno löydös: coachaavalla otteella saa asian ytimestä kiinni vähemmälläkin!

Varhaiskasvatuspäälliköt ovat arvioineet avoimesti tulosaluejohtajan coachaustaitoja. Arvioinnin pohjana ovat mm. tulos- ja kehityskeskustelut, joita toteutetaan laajasti tulosalueella coachaavalla otteella. Työntekijä on aktiivisessa roolissa omassa keskustelussaan ja esimies sopii tavoitteet ja toimenpiteet valmentavassa hengessä. Erittäin onnistuneita keskusteluja on jo onnistuttu toteuttamaan.

Pääsääntöisesti henkilökunta on omaksunut uudenlaisen toimintatavan hyvin. Kulttuuri tunnistetaan myös kielen käytössä. Muutama henkilö koki uuden kulttuurin kanssa myös ristiriitaa: kuinka johtaja voi toimia kysymysten esittäjänä ja valmentajana silloin, kun alaiset odottavat suoria vastauksia esimieheltä. Sama ilmiö tuli esiin myös asiantuntijoiden kokemuksissa.

Varhaiskasvatuksen organisaation valmentava kulttuuri lisää päiväkodin johtajan ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan yhteistyötä varhaiskasvatuksen pedagogiikan vahvistamiseksi.

Vahva pedagogiikka varmistaa varhaisen tuen lapsille, jotka tarvitsevat tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Kun työntekijät löytävät itse ratkaisuja haasteisiin, he sitoutuvat niiden toteuttamiseen paremmin. Tämä myös voimaannuttaa työntekijöitä ja lisää työhyvinvointia.

Aito dialogi organisaatiossa kumpaankin suuntaa varmistaa myös asiakkaiden todellisten tarpeiden esiin nousemisen palveluja kehitettäessä ja niitä suunniteltaessa.

Työnteko on entistä yhteisöllisempää, avoimempaa, iloisempaa ja rennompaa. Tavoitteisuus työssä ei silti ole kadonnut, päinvastoin. Yhdessä muotoillut tavoitteet edistävät työhön sitoutumista. Olemme yhä parempia ja iloitsemme toistemme menestyksestä.

Kollegoita tuetaan ja arvostetaan. Arvostelua kartamme, koska se ei johda juuri mihinkään. Sparraamme toisiamme ja uskallamme pyytää apua. Uskallamme innostua työstä, vaikka työtä tehdään koko ajan muutoksessa, johon sisältyy myös haasteita. Olemme ylpeitä Vantaan varhaiskasvatuksesta.

Valmennukset eivät jatku, mutta coachingkulttuuria vahvistetaan kerran vuodessa ns. talvipäivän seisauksessa.

Yhteyshenkilöt

Leena-Mari Tornivaara
leena-mari.tornivaara@vantaa.fi
varhaiskasvatuspäällikkö
Vantaan kaupunkin, Sivistystoimi,varhaiskasvatuksen tulosalue

Tykätty 3 kertaa