Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

1.4.2016

Satakunnan sairaanhoitopiirin ky, Pori - Björneborg

Hyvää Työtä! - työhyvinvointiohjelma

Käytössä

Tarve ja tavoitteet

Ajatuksena oli, ettei työhyvinvointi saa olla työyksikön toiminnan lähtökohtana, vaan sen sijasta sujuva työ on keskiössä. Työhyvinvointitoiminnan toteutusvastuu on aina linjaorganisaatiolla. Keskushallinto tukee toimintaa. Tämän vuoksi työhyvinvointiohjelman toimenpiteet jaettiin ns. kahtia. Toinen osa (rakenteet) kuuluvat jokaisen esimiehen ja johdon vastuulle. Toinen osa (henkilökunta) on keskushallinnon vastuulla. Jälkimmäisessä osassa toteutetaan mm. henkilöstöliikunnan kehittämishanke, työsuojeluriskien arviointi sekä psykososiaalisen kuormituksen hallintatoimenpiteet.

Työhyvinvointiohjelman laadinnassa on hyödynnetty mm. Kevan vuonna 2013 Työsyke –uusinta-kyselyn tuloksia. Jokainen vastuuyksikkö toteuttaa omia työhyvinvointisuunnitelmiaan. Työhyvinvointisuunnitelmissa korostuvat muutoksenhallinnan tarve, uuden tiedon ja oppimisen määrän paljous, kiireen tuntu sekä tulevaisuuden epävarmuustekijät.

Työhyvinvointiohjelman sisältö on laadittu vastuuyksiköiden työhyvinvointisuunnitelmien erityisistä painopisteistä. Piirin tason toimenpiteillä tuetaan toimialueiden ja työyksiköiden työhyvinvoinnin kehittämistä. Työhyvinvointiohjelma sisältää työsuojelun toimintaohjelman mukaiset painopisteet ja toimii työsuojelun toimintaohjelmana. Työhyvinvointiohjelma on yksi osa henkilöstöohjelmaamme.

Ratkaisu

Toimintaohjelmakauden aikana rakenteiden osa-alueella laadittiin työhyvinvoinnin tunnusluvut, missä oli sekä reagoivia että ennakoivia työhyvinvoinnin tunnuslukuja. Osa tunnusluvuista raportoidaan vuosittaisessa henkilöstökertomuksessa, mutta tavoitteena oli, että muutamaa tunnuslukua seurattaisiin erikseen ja tiedot koottaisiin yhteen excel-koosteeseen.

Työhyvinvoinnin kehittämistyökalut ovat tallennettuna Henkan työhyvinvointi-sivuille, ja niitä suositellaan käytettäväksi työyksiköiden kehittämistoiminnassa. Kehittämistyökalut ovat laadittu työhyvinvointisuunnitelman toteuttamiseksi, johtamisen ja osaamisen kehittämiseksi, toimivan työyhteisön parantamiseksi, muutoksiin, työoloihin, työaikaan sekä viestintään.

Sairaanhoitopiirin sisäisen tiedottamisen kehittämiseksi perustettiin vuonna 2014 työryhmä, joka laati viestinnän dosentin Elisa Juholinin johdolla sairaan-hoitopiirin sisäisen tiedottamisen kehittämissuunnitelma. Samalla laadittiin ehdotus sähköpostiviestinnän tehostamiseen sekä tietotyön hallintaan.

Muutosjohtamisen edistämiseksi toimialueet järjestivät itse muutoksen tukea mm. lasten- ja naistentautien sekä synnytysten muutosprojektin toteuttamiseksi. Muutamissa yksiköissä pidettiin muutoksessa elämisen ja muutosjohtamisen koulutusta/osastotunteja. Niin ikään asiakaspalvelukoulutusta annettiin muutamiin yksiköihin.

Sairaanhoitopiirin osastosihteereille järjestettiin ”Virtaa!-koulutusta” kolmessa ryhmässä vuosina 2014-2015. Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä sihteereiden työyhteisötaitoja, muutoksessa elämisen tukea sekä edistää fyysistä työkykyä. Sairaanhoitopiirin välinehuoltajille toteutettiin vuoden 2016 aikana oma laaja työhyvinvointihanke, jossa tarkoituksena on edistää työelämätaitoja ja lisätä heidän työhyvinvointia.

Osana sairaanhoitopiirin arvojen jalkauttamista toteutettiin vuonna 2015 yhteistoiminnallisesti suunniteltu video ”Yhres Tehty!”. Videon tarkoituksena oli he-rätellä henkilöstöä huolehtimaan itsestään ja työkaveristaan sekä käyttäytymään kollegiaalisesti. Videossa haluttiin korostaa arvokasta työtämme ja tuoda hyvää mieltä. Video on katsottavissa YouTube-kanavalla.

Työyhteisön osa-alueella pidettiin ”ristiriidoista ratkaisuihin”-koulutusta vuonna 2015. Sairaanhoitopiiriin koulutettiin yhteensä kahdeksan työyhteisösovittelijaa. Syksyn 2016 aikana pidettiin laitoshuoltajille ”toimiva työyhteisö”-koulutus, mihin osallistui 207 laitoshuoltajaa. Laitoshuoltajille toteutettiin myös vuoden 2014 aikana ”Laisa- jatkohanke”, jossa tarkoituksena oli edistää heidän fyysistä työkykyään.

Työturvallisuuden kehittämistyössä korostettiin tapaturmien tutkintaa ja HaiPro-työturvallisuusilmoitusten tekemistä ja tilanteista oppimista. Tapaturmataajuus saatiin ohjelmakaudella laskemaan edelleen ja nyt taajuus on puolittunut vuosien 2009-2015 välillä. Myös turvallisuuskävelyjä jatketiin kauden aikana. Suurin työsuojelun toimenpide oli työnantajan työhön liittyvien riskien arviointi, mikä toteutettiin vuosina 2014-2015. Riskejä todettiin olevan vain 20%:ssa yksiköitä.

Kolmantena työsuojelutoimenpiteenä kehitettiin psykososiaalisten riskien hallintaa. Kauden aikana työväkivallan hallintamalli päivitettiin ja henkilö-kuntaa koulutettiin erityisesti yksintyöskentelyn aiheuttamiin tilanteisiin. Psykososiaalisten riskien hallintaa on kehitetty kauden aikana, ja sairaanhoito-piiri saikin kunniamaininnan vuonna 2015 Euroopan Työterveys- ja työturvallisuusviraston kilpailussa ”Stressi Hallinnassa”-kilpailussa. Niin ikään sairaanhoitopiiri palkittiin myös STM:n Mielekäs-hankkeessa vuonna 2015 (päivystys sekä sisätautien osasto 3).

Ohjelmakaudella toteutettiin myös erilaisia työtapaturmien ehkäisykampanjoita yhteistyössä Satakunnan Sairaalaparkin, työterveyshuollon, terveysliikunnan suunnittelijan sekä yhteistoiminnan kanssa (mm. 2015 Maltti ja Valtti/työmatkaliikkumispäivä Satakunnan Sairaalaparkin kanssa; 2016 työmatka-liikkumisen kannustaminen yhdessä terveysliikunnan suunnittelijan kanssa).

Henkilökunnan osa-alueella konservatiivisen hoidon toimialueella jatkettiin mentoroinnin kehittämistä. Sisätautien osastojen 1,3 ja 4 jatketiin mentorointikoulutusta. Sairaanhoitopiiri osallistui myös vuonna 2015 Työterveyslaitoksen ”työ ja perhe”-ohjelmaan, ja piiristä kymmenen työntekijää osallistui työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen työpajoihin (yhteensä 4 iltapäivää).

Henkilöstölle ei laadittu kauden aikana erikseen omaa työhyvinvointisuunnitelmaa, vaan ko. suunnitelma toteutettiin Länsirannikon Työterveys Oy:n tarjoaman Duodecimin sähköisen terveystarkastuksen avulla. Tämän lisäksi osana ”Vähän enemmän – arkiaktiivisuutta” –hankkeen aikana toteutettiin oma hyvinvointikysely, mihin vastaamisen jälkeen työntekijä sai oman palautteen tuloksista.

Työstä palautumisen osastotunteja on pidetty kauden aikana yksiköiden tarpeiden perusteella. Työstä palautumiseen liittyen 2013-2014 toteutettiin kokeiluna kuuden anestesialääkärin kanssa kehittämispilotti. Pilotissa tehtiin alkutestaukset jokaisen terveydentilasta sekä uni- ja vireystasosta. Lääkäreille pidettiin työhyvinvoinnin ja palautumisen aihealueista 5 työpajaa, ja lopuksi testaukset toteutettiin uudelleen. Pilotin sisältöalueet koettiin tärkeiksi ja kauden aikana valmisteltiin hyvinvointianalyysin käyttöönottoa sairaanhoitopiiriin.

Terveysliikunnan alueella toteutettiin laaja kehittämishanke vuosina 2014-2016 ”Vähän enemmän – arkiaktiivisuutta”. Hankkeen päämääränä oli parantaa Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstön fyysistä työkykyä ja työhyvinvointia. Tarkoitus oli, että työntekijöille heräisi kiinnostus omaan fyysiseen hyvinvointiin ja itsehoitoon. Keskeisenä tavoitteena oli laatia sairaanhoitopiirille pitkän tähtäimen henkilöstöliikunnan kehittämisohjelma, jonka puitteissa laaditaan vuotuinen liikuntasuunnitelma. Kehittämisohjelmaa toteutetaan jatkossa osana Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelmaa.

Työkyvyn tukiohjelman täytäntöönpanoa on kauden aikana edelleen jalkautettu. Työkykysuunnittelijan toimi on vakinaistettu kauden alussa. Hän auttaa toimialueita ja liikelaitosta työntekijöiden uudelleensijoituksissa, ettei ennenaikaisia eläköitymisiä tapahtuisi. Esimiehille on aloitettu uudelleen vuonna 2016 puheeksiottamiskoulutukset.

Tulokset

Tähän mennessä positiivista on ollut se, että jakamalla toimenpiteet kahteen eri osaan on linjaorganisaation ja keskushallinnon asiantuntijoiden ja muiden tukitahojen vastuut olleet selkeät. Kun työhyvinvointia ajatellaan ns. seurauksena sujuvasta työstä, ollaan päästy tilaan, jossa keskitytään työn sujumisen kehittämiseen, eikä pelkkään hyvän fiiliksen kehittämiseen. Joillain alueilla on Lean-ajattelun mukaan kehitetty toimintaprosesseja ja tiloja sekä toisissa on keskitytty enemmän yhteisen tekemisen kehittämiseen.

Sairaanhoitopiiri osallistui myös vuonna 2016 Kevan Kaarilaskuri-palveluun, jossa tarkoituksena oli laskea työkyvyttömyyden kustannuksia sekä vertailla sairaanhoitopiirin kustannuksia muihin sairaanhoitopiireihin. Kevan palautteen mukaan kehitystä oli tapahtunut kautta linjan eri osa-alueilla (sairauspoissaolot, varhe-maksut, tapaturmakustannukset sekä työterveyshuollon kustannukset).

Työhyvinvointityö jatkuu edelleen kauden 2017-2018 osalta, ja tavoitteina on, että sujuvan työn kautta tavoitellaan työhyvinvointia.

Yhteyshenkilöt

Katri Mannermaa
katri.mannermaa@satshp.fi
työhyvinvointipäällikkö
SATSHP

Tykätty 3 kertaa