6.9.2019
Hämeenkyrön kunta, Sosiaali- ja terveyskeskuksen dialyysiyksikkö, Hämeenkyrö

Hemodialyysihoidon aikaisen progressiivisen liikunnan aloittaminen



Tarve ja tavoitteet
Toimin Hämeenkyrön sosiaali- ja terveyskeskuksessa osastofysioterapeuttina. Osastofysioterapian tarpeen vaihtelevuuden vuoksi toimenkuvaani laajennettiin, jolloin minulle tuli mahdollisuus olla mukana myös dialyysiyksikön toiminnassa vuoden 2019 alusta alkaen.

Dialyysiyksikön kokeneet hoitajat, sairaanhoitajat Terhi Hakala ja Piia Ekstam, toivat esille asiakkaiden liikkumisen vähyyden sekä asiakkaiden arjessa että erityisesti hemodialyysihoidon aikana. Liikkumisen vähyys vaikuttaa osaltaan asiakkaiden leikkauskelpoisuuteen ja siten suoraan heidän munuaissiirtojonoon pääsyyn. Lisäksi nykytutkimuksien mukaan hemodialyysihoidon aikainen liikunta mahdollisesti edesauttaa veren puhdistumista dialyysihoidon aikana. Elämää rajoittava säännöllinen pitkäkestoinen hemodialyysihoito koettelee myös asiakkaiden henkistä vointia. Pitkäkestoisen kestävyystyyppisen liikunnan on todettu vaikuttavan positiivisesti myös mielialaan, joten myös siinä mielessä liikunnan lisääminen odotettiin parantavan asiakkaiden henkistä jaksamista ja hoitoon sitoutumista.

Asiakkaille alettiin siis tarjota ja kehittää hemodialyysihoidon aikaista liikuntaa. Television välittämänä interaktiivista vuoteessa makuulla toteutettavaa liikuntaa oli osana sairaanhoitaja Piia Ekstamin jatko-opintoja alettu asiakkaille jo aiemmin suunnitella ja resurssien mukaan toteuttaa. Vuoteen ulkopuolista hemodialyysihoidon aikaista ja sen ehdoilla toteutettavaa liikuntaa ei sen sijaan ollut aiemmin dialyysiyksikössä ollut. Yksittäisien kokeilujen jälkeen tavoitteeksi asetettiin säännöllisen vuoteen ulkopuolella toteutettavan liikunnan aloittaminen.
Ratkaisu
Aluksi kehittämisen tavoitteena oli säännöllisen vuoteen ulkopuolella toteutettavan liikunnan aloittaminen. Liikunta toteutui alaraajarestoraattori- eli polkulaiteharjoitteluna. Asiakkailla oli alkuun tavoitteena polkea vastuksetta yhtäjaksoisesti 30 min ajan.

Myöhemmin asiakkaiden totuttua säännölliseen harjoitteluun ja asiakkaiden motivaation lisääntymisen myötä tavoitteeksi asetettiin liikunnan progressiivinen lisääminen hemodialyysihoidon aikana. Tämä tarkoitti käytännössä harjoitteluvastuksien asteittaista lisäämistä.

Kehittäminen tapahtui yhdessä asiakkaiden, dialyysin hoitohenkilökunnan sekä minun kanssa. Johto edesauttoi kehittämistä laajentamalla toimenkuvaani myös dialyysiyksikköön. Tämä kehittäminen toteutettiin työn ohessa omin voimin ilman ulkopuolista apua tai rahoitusta. Kehittäminen ei tuottanut lisäkustannuksia.
Tulokset
Alkuun yksittäiset asiakkaat osallistuivat harjoitteluun. Hiljalleen yhä useampi harjoitteluun kykenevä motivoitui ja myöhemmin parhaillaan lähes 70 % dialyysiyksikön asiakkaista suorittivat säännöllisesti polkulaiteharjoittelun hemodialyysihoidon yhteydessä. Puolen vuoden aikana dialyysin asiakkaat polkivat yhteensä yli 140 kertaa ja lähes 1500 km eri vastuksilla. Polkulaiteharjoittelusta tuli säännöllinen osa asiakkaiden hemodialyysihoitoa. Ja osa asiakkaista, jotka eivät polkulaiteharjoitteluun halusta riippumatta kyenneet, aktivoituivat television välityksellä tuotettuun interaktiiviseen liikuntaharjoitteluun. Asiakkaiden yhteishenki ja vertaistuki vaikuttivat liikuntaharjoittelun myötä lisääntyneen entisestään jo ennestään erinomaiselta tasolta. Asiakkaiden liikkumisen lisääntyminen on nähtävissä konkreettisesti myös asiakkaiden perusliikkumisen helpottumisena, jolloin myös hoitohenkilökunnan kuormitus asiakkaiden avustustilanteissa on aiempaa vähäisempää. Kehittämistyön konkreettiset säästöt eivät ole yksiselitteisesti mitattavissa, vaan säästöt näkyvät pitkällä aikajänteellä esimerkiksi asiakkaiden leikkauskelpoisuuksien saavutuksina sekä yleiskunnon ja liikkumis- ja toimintakyvyn paranemisina tai ylläpysymisinä.

Dialyysiyksikön toimintaan on käyty tutustumassa Maksa- ja munuaisliitosta ja heiltä on tulossa julkaisu dialyysiyksikön toiminnasta heidän jäsenlehteen tulevaisuudessa. Uutta liikuntaharjoittelua on markkinoitu myös dialyysiyksikön omilla sosiaalisen median kanavilla. Toivon mukaan tieto ja innostus kantautuvat myös muihin dialyysiyksiköihin.

Kehittäminen jatkuu alituiseen. Viimeisimpänä tavoitteena on liikunnan lisääminen myös hemodialyysihoidon ulkopuolella asiakkaiden arjissa. Osa asiakkaista ovat jo aktivoituneet dialyysiyksikön läheisyydessä sijaitsevan päiväkeskuksen kuntosalin käyttöön sekä itse päiväkeskuksen toimintaan osallistumiseen dialyysihoitopäivien ulkopuolella. Asiakkaat ovat myös kertoneet aktivoituneen arjissaan verrattuna aiempaan. Dialyysiyksikössä on saatu aikaan mahtava liikuntabuumi ja kun rauta on kuuma, kannattaa sitä takoa.

Yhteyshenkilöt

Teemu Uusitalo
teemu.uusitalo(ät)hameenkyro.fi
Fysioterapeutti
Hämeenkyrön kunta/Hämeenkyrön sosiaali- ja terveyskeskus
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta