Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

23.8.2019

Jämsän kaupunki, Jämsä

Kehityskeskustelukäytänteen uusiminen

Käytössä

Tarve ja tavoitteet

Jämsän kaupungissa on kehitetty työelämän laatua useamman vuoden ajan ja siihen liittyen on luotu jämsäläinen hyvän työn malli. Malliin liittyy henkilöstökysely työelämän laadusta. Siinä paljastui, että olemme vähän tulevaisuudettomia ja tulevaisuuden suunnitteluun ja aktiiviseen tekemiseen tulee käyttää enemmän ajatusta. Myös strategian jalkautuksessa koettiin parannettavaa.

Perustettiin tulevaisuusosaamisen hanke, jota Keva tuki kehittämisrahalla. Tähän liittyen koulutettiin esimiehiä tulevaisuusajatteluun ja esimiesten kanssa työpajoissa luotiin todennäköiset tulevaisuusbrändit, joihin työstettiin kehityskeskustelukysymykset.

Jämsäläinen hyvän työn malli jatkoi elämistään kehityskeskusteluissa siten, että laadittiin kysymykset keskeisille kyvykkyyksille, joilla voimme kehityskeskusteluissa edistää myönteistä työelämänlaadun kehittymistä. Tähän liittyen olimme jo aiemmin työstäneet esimiesten kanssa työpajoissa ja äänestyttäneet esimiesten ajatuksista organisaation keskeisille kyvykkyyksille omat sisällöt/tavoitteet. Eli jotta organisaatiossa voidaan voida hyvin, tulee johtamisen, esimiestyön, toimintakulttuurin, osaamisen ja prosessien olla kunnossa. Nämä muotoituivat yhdessä työstäen jo tavoitemuotoon tyylillä: johtaminen on tavoitteellista, esimiehet rohkaisevat, toimimme yhdessä, henkilöstö kehittää ja asiakas osallistuu. Näiden alle on vielä omat täydentävät tavoitteet, mitä esimerkiksi tavoitteellinen ja samalla hyvä johtaminen Jämsässä on.

Edelleen nämä tavoitteet asetettiin esimiesten kanssa työpajoissa kehityskeskusteluun kysymysmuotoon. Lisäksi strategian keskeiset tavoitteet on nostettu teemoiksi kehityskeskusteluihin ja niihin on mietitty yksinkertaiset kysymykset. Näin toivotaan strategian tulevan tutuksi meille kaikille.

Kehityskeskustelut ovat meillä kortteina ja lisäksi sähköisenä versiona.

Tavoitteena tiivistäen on osaamisen kehittyminen strategian suunnassa ja aktiivinen tulevaisuuden tekeminen. Lisäksi ajatuksena on työelämän laadun ja asiakaspalvelun jatkuva kehittyminen eli lopputuloksena hyvinvoiva työntekijä ja tyytyväinen asiakas.

Kehityskeskustelukäytänteeseen on siis osallistettu etupäässä esimiehiä mutta myös henkilöstöä.

Ratkaisu

Kehittäminen on useamman vuoden tulos. Työelämän laadun osuus eli kyvykkyyksiin liittyvät tavoitteet on luotu talvella 2017-2018 ja muu kehitys käytänteeseen liittyen kaudella 2018-2019.
Kehittämistä on ohjannut 3-4 hengen asiantuntijaryhmä, johon ovat kuuluneet Anna-Liisa Juurinen, Maarit Mäntykoski, Hannele Rahkonen ja ulkopuolisena asiantuntijana Hanna Kivimäki. Ryhmä on myös vetänyt työpajat esimiehille. Työpajoissa on työstetty sisältöjä kysymyksiin. Henkilöstö on saanut osallistua työelämän laadun tavoitteiden asettamiseen Webropol-kyselyllä.
Kehittämisessä on käytetty niin Kevan rahaa kuin omaa rahaa. Itse kehitystyö on tehty omin voimin, ulkopuolisia huippuluennoitsijoita on ollut ja ulkopuolinen työyhteisökouluttaja joissakin työpajoissa. Kehityskeskustelukorttien ulkoasun on suunnitellut mainostoimisto.

Tulokset

Kehityskeskustelukäytänne uusitulla tavalla on nyt vasta alkamassa toden teolla eli tuloksista on hivenen aikaista sanoa. Aiomme edelleen viestiä somessa ja bloggailla kokemuksistamme. Työ jatkuu siten, että henkilöstökyselynkin aiomme muuttaa pohjautuvaksi omiin tavoitteisiimme. Jämsäläisestä hyvän työn mallista on tulossa yhä laajempi kokonaisuus. Tavoitteena on myös dialogisuuden ja henkilöstölähtöisen kehittämisen vahvistuminen.

Yhteyshenkilöt

Hannele Rahkonen
hannele.rahkonen@jamsa.fi
Kehittämispäällikkö
Jämsän kaupunki
Anna-Liisa Juurinen
anna-liisa.juurinen@jamsa.fi
va kaupunginjohtaja
Jämsän kaupunki

Tykätty 3 kertaa