Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

10.6.2019

Satakunnan sairaanhoitopiiri, Pori - Björneborg

Elintapaohjaus

Eura Eurajoki - Euraåminne Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki - Kumo Luvia Merikarvia - Sastmola Nakkila Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Rauma - Raumo Siikainen Säkylä Ulvila - Ulvsby
Käytössä

Tarve ja tavoitteet

Liikkumattomuus ja ylipaino aiheuttavat väestölle lisääntyvässä määrin elintapasairauksia ja yhteiskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä heikentyneen työ- ja toimintakyvyn aiheuttamia menetyksiä. Satakunnassa käynnistyi kaksi elintapaohjauksen hanketta VESOTE (Vaikuttavaa elintapaohjausta poikkihallinnollisesti) ja Sata-Lipake (Liikunta ja ravitsemus osana
ylipainon hallintaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä Satakunnassa), joilla oli yhtenevät päämäärät lisätä alueen väestön liikkumista, vähentää istumista,kehittää ravitsemus- ja uniohjausta. Sata-Lipake -hanke hyödynsi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Ry:n toteuttamaa LiPaKe - liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua kehittämishankkeen tuloksia, jolla oli saatu näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta elintapaohjauksesta sairauksien ennaltaehkäisyssä. Satakunnan alueelle haluttiin lähteä kehittämään toimintamallia, jossa sote-henkilöstöstä koulutetaan hyvinvointi- ja terveysvalmentajia, jotka antavat sairastumisvaarassa oleville asiakkaille ja jo sairastuneille prosessin omaista elintapaohjausta. Näiden kahden hankkeen yhteistyönä aloitettiin kehittämään elintapaohjauksen toimintamallia. Elintapaohjauksessa yhtenä tavoitteena oli yhtenäistää liikuntaneuvonnan palveluketju-malli koko Satakuntaan.

Ratkaisu

VESOTE ja Sata-Lipake -hankkeiden projektisuunnittelijat tekivät yhteistyössä alkuselvityksen elintapaohjauksen nykytilasta Satakunnan sote-organisaatioissa. He tutustuivat maakunnan sote-organisaatioihin ja kuntiin. Hankkeiden elintapaohjauksen kehittämisen kohderyhmiksi valikoituivat 1. DM-, valtimotauteja sairastavat ja kohonneen diabetesriskin omaavat, 2. mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä syrjäytymisvaarassa olevat, 3. nuoret ja lapsiperheet sekä 4. COPD-asiakkaat. Satakunnan kunnat olivat sitoutuneet kehittämishankkeisiin.
Projektisuunnittelijat kokosivat edellä mainittuja neljää asiakaskohderyhmää hoitavista ja kuntouttavista asiantuntijoista sekä asiakasedustajista työryhmät kehittämään elintapaohjauksen palveluketjuja ja prosessia sekä suunnittelemaan kohderyhmien elintapaohjauksen pilottia ja siinä käytettäviä mittareita. Mittareiden avulla oli tavoitteena osoittaa elintapaohjausprosessin vaikuttavuutta.
Samanaikaisesti hankkeet järjestivät noin 150 sote- ja liikunta-alan ammattilaiselle elintapaohjauksen osaamista vahvistavaa koulutusta. VESOTE-hankkeessa koulutukset olivat verkkopohjaisia sekä lähipäiviä ja Sata-Lipake -hankkeessa lähipäiviä. Kouluttajina käytettiin puheeksi oton ja motivoivan haastattelun, unen ja levon, ravitsemuksen, liikunnan sekä ryhmänohjauksen asiantuntijoita alueen organisaatioista sekä ostettua asiantuntijapalvelua. Koulutettavat saivat ennakkotehtäviä, joiden tulokset ja tuotokset käsiteltiin yhdessä lähipäivinä. Verkkokoulutukseen sisältyi kolmen teeman läpi jatkuva oppimistehtävä – elintapojen puheeksi otosta, muutokseen motivoinnista ja asiakkaan tekemän muutostavoitteen asettamisesta SMART-periaatteella sekä palveluketjun kehittämistä varten selvitys, mistä oman yksikön asiakkaat tulivat ja mihin ohjautuivat jatkohoitoon. Koulutuksissa toteutettiin työpajatyöskentelyä, mikä on hyvä menetelmä osallistaa kaikki koulutettavat työskentelyyn. Näin vahvistettiin asiantuntijoiden elintapaohjauksen osaamista.
Sata-Lipake hankkeen tavoite oli saada liikuntaneuvonnan palveluketju toimimaan koko Satakunnan alueelle. Liikuntaneuvonnan palveluketju - toimintamalli on otettu käyttöön suurimmassa osassa Satakuntaan ja pilotti on vahvistanut toimintamallin juurtumista. Vesote-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa vaikuttavaa elintapaohjausta poikkihallinnollisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittää ja vahvistaa liikunta-, ravitsemus- ja uniohjausta lääkkeen veroisina hoitomenetelminä asiakkaiden koko hoitoketjussa. Hyvinvointi- ja terveysvalmentajat saivat pilotteihin aktiivisuusmittareita asiakkaiden aktivoimiseksi hyvinvointitekoihin. Ne kannustavat vähän liikkuvia lisäämään liikkumista ja arkiaktiivisuutta.

Hankerahoituksella on rahoitettu työryhmien työskentely ja pilottiin osallistuneiden työntekijöiden työaika (kuntien asiantuntijatyön rahoitus) sekä hankittu ulkopuoliset asiantuntijat ja aktiivisuusmittarit.


Tulokset

Elintapaohjauksen toimintakulttuurissa on tapahtunut muutos valmiiden ohjeiden ja neuvojen antamisesta asiakkaita osallistavaan hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen.
Hankkeiden koulutuksissa ja piloteissa painotettiin elintapojen puheeksi ottoa ja terveellisiä elintapoja korostettiin lääkkeen veroisina ennaltaehkäisyn ja hoidon keinoina.
Hyvinvointi- ja terveysvalmennuksen kohderyhminä ovat ylipainoiset ja vähän liikkuvatsekä epäterveelliset ruokailutottumukset tai nukkumistottumukset omaavat, jotka ovat vaarassa sairastua elintapasairauksiin tai ovat jo sairastuneet sekä paljon palveluita käyttävät.
Hyvinvointi- ja terveysvalmennuksessa käytetään maakunnassa samoja työkaluja ja mittareita, joiden avulla tunnistetaan tarve elintapamuutokselle. Asiakkaan voimavaroja arvioidaan muutoksen tekemiseen. Motivoivan haastattelun avulla kannustetaan asiakkaita elintapamuutokseen asiakkaiden hyviä elintapoja vahvistaen. Elintapamuutokseen sitoutuvaa asiakasta ohjataan asettamaan itselleen muutostavoite SMART- / TARMO – periaatteella.
Elintapaohjauksen prosessimalli kuvattiin QPR-arkkitehtuuripankkiin. Prosessimalliin on kuvattu myös liikunta-, ravitsemus- ja uniohjauksen palveluketjut. Elintapaohjauksen prosessi on liitettävissä sekä terveysneuvonnan että sairauksien hoitoketjuihin.
Elintapaohjauksen prosessissa asiakas on aktiivinen toimija. Prosessi voi käynnistyä omaehtoisesti asiakkaan tehtyä terveystarkastuksen tai elintapatestin netissä ja hakiessa tarvittaessa netistä ohjeet toimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä tarkastuksen tai testin osoittaman riskin perusteella.
Elintapaohjauksen / elintapahoidon prosessi- ja palveluketjumallin myötä yhteistyö asiantuntijoiden kesken on lisääntynyt organisaatioiden sisällä, organisaatioiden kesken ja myös järjestö- ja seuratoimijoiden sekä yritysten kanssa.
Hyvinvointi- ja terveysvalmentajat sitoutuvat tukemaan asiakkaan elintapamuutosta pitkään ja seuraavat myös muutoksen tuottamia tuloksia sovituilla mittareilla. Mittarit ja seuranta ovat osoittaneet saavutetun tavoiteltuja muutoksia.
Usein elintapaohjauksen prosessi käynnistyy asiantuntijan vastaanotolla terveystarkastuksen yhteydessä tai sairauden vuosikontrolli- tai muulla seurantakäynnillä. Mittaus- ja testitulosten osoittaessa tarvetta elintapojen muutokselle. Elintapamuutoksessa tukea ja seurantaa tarvitsevan asiakkaan ohjaus voi tapahtua prosessin käynnistäneen ammattilaisen vastaanottokäynneillä.
Runsaasti tukea tai erityisasiantuntijan arviota tarvitseva asiakas ohjataan erityisasiantuntijan – liikuntaneuvojan, ravitsemusterapeutin tai unihoitajan vastaanotolle. Liikuntaneuvonnan prosessi on kestoltaan ½ - 1 vuotta.
Elintapaohjauksen mittarit, työkalut sekä kirjaaminen ja tilastoinnin käytännöt yhtenäistyivät Satakunnassa. Hyvinvointi- ja terveysvalmentajat sekä muut sote-ammattilaiset hahmottavat oman tehtävänsä elintapaohjauksen prosessissa ja palveluketjuissa sekä tunnistavat asiakasta palveluketjussa palvelevat yhteistyötahot.
Yhteistyö sote-organisaatioissa, kunnissa ja kolmannen sektorin välillä jatkuu. Liikuntaneuvonnan palveluketju toimii suurimmassa osassa Satakuntaa ja alueen toimijat ovat sitoutuneet järjestämään palvelun maksuttomana myös lähitulevaisuudessa.
Elintapaohjauksen kirjaamista ja tilastointia kehitettiin, jotta kirjaaminen tapahtuu rakenteisesti ja THL:n seuraamiin indikaattoreihin saadaan kirjattua toteutunut elintapaohjaus.
Hankkeiden pilotteihin osallistuneilla saatiin tavoitteen mukaisia tuloksia - paino aleni, vyötärönmitta pieneni.
Mikäli sairastumisvaarassa olevan sairastuminen voidaan estää tai myöhentää tai jo sairastuneen liitännäissairauksien ilmaantuminen ehkäistä tai myöhentää, säästetään yksilötasolla tuhansia euroja vuodessa ja useamman yksilön osalta säästöt ovat moninkertaiset. Näiden työ- ja toimintakyky säilyy pidempään tai paranee ja samalla tuottavuus paranee.
Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja koulutusyksikkö sekä erityisasiantuntijat järjestävät hankkeiden koulutusmateriaalin pohjalta elintapaohjauksen täydennyskoulutuksia mm. puheeksi oton ja motivoivan haastattelun menetelmäkoulutuksia sekä koulutuksia liikunta-, ravitsemus- ja uniteemoista.

Yhteyshenkilöt

Mari Niemi
mari.niemi@satasairaala.fi
Hanketoiminnan päällikkö