Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

14.12.2018

Jämsän kaupunki, Jämsä

Jämsäläinen hyvän työn malli - työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelma

Käynnissä

Tarve ja tavoitteet

Idean syntyyn vaikuttavia tekijöitä on useita:
1. tarvittiin uusi strategialähtöinen työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelma
2. oivallus että yhdessä olemme enemmän ja tarvitsemme henkilöstön ideoita kehittyäksemme sekä
3. ajatus, että hyvinvoiva työyhteisö tuottaa hyvää palvelua.

Liikkeelle lähdettiin viitekehyksestä henkilöstölähtöisen kehittämisen suuntaan eli tutustumalla tutkija Marko Kestin työelämän laatu-ajatteluun ja siihen liittyvään henkilöstökyselyyn. Toteutettiin kysely vuonna 2016 ja käynnistimme kehittämistoimet koulutuksineen ja työyhteisötuen henkilöstölähtöisen kehittämisen synnyttämiseksi ja työelämän laadun kasvattamiseksi rakentamalla toimivampia työyhteisöjä. Havaitsimme, että työyhteisöissä on paljon puhetta, mutta osasta puuttuu kehittämispuhe. Lähdimme rakentamaan erilaisia työkaluja ohjata keskustelua toimintaa kehittävämmälle tasolle suorittavasta puheesta.

Hiljalleen esimiesten työpajoissa ja henkilöltä kyselyin tiedustellen on syntynyt keskustelutyökalujen lisäksi omia tavoitteita toimiville työyhteisöille, näistä jalostamme edelleen kehityskeskustelupohjaa. Olemme kehitelleet palvelevan työyhteisön teemaa, jota olemme jo useamman työyhteisön kanssa testanneet. Eli tavoitteenamme on saada henkilöstö ymmärtämään, kuinka toinen toistamme auttaen voimme saavuttaa huipun.

Matkalla on syntynyt myös malli, missä havainnollistetaan miten työyhteisötieto jalostetaan kehityskelpoisiksi tavoitteiksi, jotta voimme tuottaa Jämsän strategian mukaisen lopputuleman.

Lopuksi on syntynyt se työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelma, jossa on mitattavat tavoitteet vuoteen 2021 ja joka kuvaa työhyvinvointijohtamisen kokonaisuuden, kuinka erilaisilla toimintaohjeilla pyritään juuri edistämään työn sujuvuutta eivätkä ne ole vain lakisääteisiä pakkoja (esim. aktiivisen tuen toimintamalli ja päihdeohjelma)

Ratkaisu

Kehittäminen lähti liikkeelle Marko Kestin työelämän laatuun liittyviin tutkimuksiin perehtymällä ja tähän ajattelumalliin liittyvän henkilöstökyselyn testaamisella pilottina. Pienellä esimiesporukalla pohdimme ajattelun sopivuuden.

Vuonna 2016 toteutimme Mcompetencen työelämän laadun sykemittari-kyselyn ja koulutimme esimiehiä, johtoryhmää ja kaupunginvaltuuston jäsenet. Kyselyn tulosten perusteella ulkopuolinen asiantuntija ja työhyvinvointikoordinaattori tekivät interventiot alhaisimmat indeksit saaneisiin työyhteisöihin. Kaikille esimiehille oli tulosten käsittelykoulutusta ja viestintäkoulutusta. Kehitämme työelämän laadun kannalta tärkeitä osa-alueita, kuten johtamista, esimiestyötä, toimintakulttuuria, osaamista ja prosesseja. Työelämän laadun kehittämisen näkökulmasta myös asiakkaan osallistumisen lisääminen palvelun kehittämiseen on osa tätä prosessien kehittämisen kautta.

Syntyikin kehitystyön tuoksinassa oivallus siitä, että puutteita onkin kehityspuheen määrässä ja laadussa eli tässä yhteydessä lähdimme työyhteisökouluttaja Hanna Kivimäen kanssa rakentamaan keskustelua kehittämisen suuntaan ohjaavia työkaluja, joita testasimme esimiesten kanssa työpajoissa. Ajatus, että työkalut olisivat käyttökelpoisia esimiesten itsensä käyttää omissa työyhteisöissään. Olemme myös käyneet esimiesten apuna työyhteisöissä näiden kanssa työskentelemässä.

Vuonna 2017 toteutettiin uudestaan työelämän laadun sykemittari-kysely ja siihen liittyi taas esimieskoulutukset ja työyhteisöinterventiot. Jämsäläinen hyvän työn malli syntyi hiljalleen ja siihen liittyen oli henkilöstöllekin työpaja, johon työyhteisöistä sai osallistua 1-2 henkilöä ikään kuin pioneereiksi viemään tätä mallia ja ajattelua eteenpäin. Työelämän laadun sykemittari-tulokset on käyty läpi johtoryhmän, tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen kanssa.

Ulkopuolista rahaa on ollut käytettävissä 30 000 euroa (Kevan kehittämisraha), myös omaa rahaa on käytetty. Rahaa on kulunut niin koulutuksiin, kyselytyökaluun kuin työyhteisökouluttajaan.

Tulokset

Vielä on vaikea sanoa, mihin tällä pääsemme, koska työ on kesken. Ajatus on parantaa työelämän laatua ja siten henkilöstön kokemusta työhyvinvoinnista. Aiemmin kuvattuun liittyy meidän muukin kehittämistyömme eli olemme siirtäneet työterveyshuollon painopisteen toimintasuunnitelman avulla ennaltaehkäisyyn ja lisänneet muutenkin tiedolla johtamisen tasoa työhyvinvoinnillisissa asioissa (mm. sähköiset työkyvyn johtamisen työkalut käytössä, suunniteltu operatiivinen ja strateginen työterveyshuoltoyhteistyö)

Tuloksia mitataan jämsäläisessä hyvän työn mallissa kuvatuilla tavoilla (mm. työelämän laadun indeksin kehittyminen, terveysperusteiset poissaolot, työtapaturmien määrät ja aktiivisen tuen keskustelujen toteutumisprosentti)

Yhteyshenkilöt

Hannele Rahkonen
hannele.rahkonen@jamsa.fi
Työhyvinvointikoordinaattori
Jämsän kaupunki

Tykätty 4 kertaa