Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

28.12.2015

Lehtikuusen koulu, Vantaa - Vanda

Lehtikuusi: uusi yhtenäiskoulu Vantaalla

Käytössä

Tarve ja tavoitteet

Vantaan kaupungin tilakartoituksen mukaan alueen yksi koulu määrättiin lakkautettavaksi, ja oppilaaksiottoalueita muutettiin siten, että oppilaita alkaisi tulla enenevissä määrin Hakunilanrinteen ja Hakunilan kouluihin. Nämä koulut päätettiin yhdistää.

Yhdistymisen tavoitteena oli käyttää koulujen tilat mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena oli myös opetushenkilökunnan ja muun henkilökunnan tehokkaampi ja joustavampi käyttö. Kunnan tavoitteena on muodostaa hallinnollisesti isompia yksiköitä, jonka vuoksi yhtenäiskoulujen muodostamista suositaan.

Uusi koulu nimettiin Lehtikuusen kouluksi. Nimestä järjestettiin avoin nimikilpailu. Voittonimi viittaa koulujen takana olevaan lehtikuusimetsään.

Ratkaisu

Yhtenäiskoulun suunnittelu aloitettiin vuotta ennen uuden koulun syntyä. Suunnitteluun osallistuivat aluepäällikkö, rehtorit, johtoryhmät, koko henkilökunta, konsultti ja vanhempaintoimikunta erilaisissa kokoonpanoissa. Lisäksi noin puoli vuotta ennen yhdistymistä koottiin suunnitteluaikainen johtoryhmä.

Tarkemmin suunnittelusta ja toteutuksesta:

Aiemmin molemmissa kouluissa oli rehtori, apulaisrehtori ja vararehtori. Yhtenäiskoulussa toisen koulun rehtori sai uuden virka-apulaisrehtorin roolin. Hän ja uuden koulun rehtorit suunnittelivat mm. omien työtehtäviensä jakamista viikottain ennen koulujen yhdistämistä. Muut rehtorit osallistuivat yhtenäiskoulun suunnitteluun noin kerran kuukaudessa.

Apulaisrehtorin nimike muuttui vararehtorin nimikkeeksi. Aiemmin apulaisrehtorit sijaistivat rehtoreita, mutta uudessa järjestelmässä rehtori ja virka-apulaisrehtori sijaistavat toisiaan. Heidän poissaollessaan vararehtorit sijaistavat ja vastaavat koulusta.

Kuuden rehtorin sijaan yhtenäiskoulussa on nyt neljä rehtoria, jotka kokoontuvat kerran viikossa suunnittelemaan keskenään sekä osallistuvat johtoryhmätyöskentelyyn kaksi tuntia viikossa. Johtoryhmä koostuu rehtoreista, kahdesta luokanopettajasta (ent. alakoulu), aineenopettajasta (ent. yläkoulu) ja erityisopettajasta (molemmat koulut).

Henkilöstö osallistui suunnitteluun konsultin johdolla. Mm. opettajien tiimit järjestäytyivät uudelleen hyvissä ajoin ennen koulujen yhdistymistä. Koko henkilökunta (myös kouluavustajat) osallistui yhteiseen työhyvinvointitilaisuuteen. Konsultin palkkio ja koulutukset maksettiin kaupungin keskitetyistä varoista.

Ennen yhtenäiskoulua osa opettajakunnasta teki yhteistyötä tulevan opsin suunnittelussa. Yhtenäiskoulussa ops-työ on jatkunut ja alkaa olla valmis. Yhtenäiskoulun suunnittelutyössä nähdään selkeämmin koulupolku yhtenäisenä luokilla 1-9. Tämä säästää aikaa ja päällekkäisiä rakenteita.

Tulokset

Tilojen käyttö on nykyisin tehokkaampaa. Aineopetusta voidaan joustavammin järjestää alakoulupuolelle ja opettajan vaihtoa rakennusten välillä. Myös johtamisjärjestelmä ja tiimirakenne uudistuivat.

Yhtenäiskoulussa pienempien ja isompien oppilaiden välinen toiminta on lisääntynyt. Mm. isommat oppilaat on kurssitettu leikittämään ja liikuttamaan pieniä oppilaita välitunneilla. Oppilaiden osallisuutta koulun suunnitteluun on pyritty lisäämään uuden opetussuunnitelman hengessä. Kielitietoisuus ja monikulttuurisuus otetaan huomioon opetuksessa ja sen merkitystä korostetaan yhteisissä henkilöstön tapaamisissa.

Opettajat työskentelevät aiempaa enemmän pareittein, tiimeissä ja ryhmissä. He näkevät positiivisena uudet kontaktit ja työkaverit. Konkreettinen esimerkki työnkuvan muutoksesta: entisen alakoulun luokanopettaja opettaa nyt entisen yläkoulun oppilaita eli toimii aineenopettajana, ja entisen yläkoulun opettaja opettaa alakoulun oppilaita. Näin opettajan käsitys oppilaan koko koulupolusta on parantunut.

Järjestely koetaan toimivaksi, mutta jonkin verran työlääksi. Kahdessa rakennuksessa opettaville järjestely on tuonut hieman aikatauluongelmia, sillä esim. yhteiset soittoajat puuttuvat vielä. Myös tiedonkulussa on vielä parannettavaa. Luettavat postit ja viestit ovat lisääntyneet ja vievät paljon aikaa koko henkilökunnalta.

Yhteistyö vaatii yhteistä aikaa, ja työpaikalla vietetty aika onkin lisääntynyt. Kehittämistyö jatkuu oman koulun sisällä ja yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Tavoitteet pitää asettaa kohtuullisiksi, jolloin toimintatavat ja halutut rakenteet alkavat konkretisoitua.

Yhtenäiskoulu on tuonut virikkeitä henkilöstölle ja muille kiinnostuneille. Toiset yhdistymistä suunnittelevat oppilaitokset vierailevat Lehtikuusen koulussa ja hakevat ideoita.

Yhteyshenkilöt

Marja Kilpeläinen
marja.kilpelainen@vantaa.fi
rehtori
Lehtikuusen koulu

Tykätty 1 kertaa