Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

22.10.2019

Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus, Espoo - Esbo

Hyveet työssä Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

Käytössä

Tarve ja tavoitteet

Varhaiskasvatuksen työyhteisöt joutuvat kohtaamaan monenlaisia haasteita, jotka panevat niin työyhteisöjen paineensietokyvyn kuin työntekijöiden jaksamisen ja motivaation koetukselle. Organisaatiossa, jossa taloudellisten resurssien rajat tulevat jatkuvasti vastaan, ratkaisujen on löydyttävä työyhteisöistä ja työntekijöistä itsestään. Eväitä tähän ei vain ole arjen pyörityksen keskellä helppo löytää.

Ratkaisu

Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa lähdettiin keväällä 2018 vahvistamaan työyhteisöjä, parantamaan työhyvinvointia ja rakentamaan työkulttuuria ja -ilmapiiriä hyveiden avulla. Prosessissa oli mukana 2400 varhaiskasvattajaa 164 yksikössä.

Hyveiden työstämisen välineenä hyödynnettiin sähköistä Hyveet työssä e-prosessia, joka on tarkoitettu suurten ja/tai hajallaan olevien organisaatioiden käyttöön. Kehittämisen kohteeksi otettiin yhteisölliset hyveet, jotka tekevät työyhteisöistä hyviä yhteisöjä ja työntekijöistä toisilleen hyviä työtovereita.

Hyveprosessi käynnistyi koko henkilöstölle suunnatulla verkkokyselyllä. Kyselyssä vastaajat poimivat etukäteen valmistellusta 23 hyveen valikoimasta ne viisi, jotka heidän kokemuksensa mukaan olivat itse kunkin omassa työyhteisössä olennaisimpia ja jotka ainakin enimmäkseen jo toimivat. Kyselyssä kymmenestä eniten ääniä saaneesta hyveestä tuli Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen hyveet. Valituiksi tulivat arkijärkisyys, avuliaisuus, huumorintajuisuus, joustavuus, keskustelevuus, luotettavuus, sitoutuvuus, vastuullisuus, yhteistyökykyisyys ja ystävällisyys.

Kun keskeisimmät hyveet oli saatu nimetyiksi, työntekijöitä pyydettiin kertomaan, mitä ne heidän mielestään käytännössä, konkreettisesti, sanojen, tekojen ja toiminnan tasolla tarkoittavat – millaisia asioita silmät näkevät ja korvat kuulevat silloin, kun hyveet työyhteisössä toimivat.

Saatujen määritelmien pohjalta rakennettiin kysely, jossa jokainen varhaiskasvattaja sai arvioida hyveiden toteutumista omassa toiminnassaan. Tulokset koottiin ja raportoitiin yksikkötasolla, jolloin saatiin selville, miten hyveet kussakin 164 yksikössä ihmisten oman kokemuksen mukaan toteutuivat.

Hyveiden lähtötason selvittyä ryhdyttiin valmistelemaan hyveiden vahvistamisjaksoa. Ohjeena oli, että jokainen yksikkö poimii ensin kymmenen hyveen joukosta ne neljä tai viisi hyvettä, jotka parhaiten istuivat yksikön omaan toimintakulttuuriin ja joiden vahvistaminen koettiin tarpeellisimmaksi. Tämän jälkeen tehtävänä oli työyhteisön kesken ideoida ne käytännön keinot, joiden avulla kyseisten hyveiden mielessä pysyminen seuraavien viiden viikon kuluessa varmistettaisiin.

Viisiviikkoisen hyveiden vahvistamisjakson päätyttyä hyveiden arviointikysely toistettiin. Kyselyn tulokset kertoivat, että vahvistamisjakson kuluessa kymmenen hyveen yhteensä 80 alakohdasta yksi oli pysynyt ennallaan ja loput 79 olivat kehittyneet parempaan suuntaan.

Prosessin viimeisenä osiona olivat yksiköittäin pidettävät hyvepalaverit, joissa oli tarkoitus tarkastella hyveiden kehittämisen tuloksia oman yksikön osalta, käydä läpi kokemuksia hyveprosessista ja ennen kaikkea suunnitella ne toimet, joiden avulla hyveitä jatkossa ylläpidetään ja edelleen kehitetään. Näin varmistettiin se, että prosessin aikaansaama kehitys jatkui ja hyveet jäivät pysyväksi osaksi työyhteisön kulttuuria.

Tulokset

Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yhteisöllisten hyveiden prosessi keväällä 2018 onnistui erinomaisesti. Hyveiden kehittymisprosentti vahvistamisjakson aikana oli huikean korkea siitä huolimatta, että osa varhaiskasvatuksen yksiköistä ei poikkeuksellisten työpaineiden vuoksi kyennyt panostamaan hyveiden kehittämiseen haluamallaan tavalla.

Prosessin tuloksen tekee sitäkin arvokkaammaksi se, että varhaiskasvattajat eivät kuulu niihin ihmisiin, jotka tekevät työtään tietokoneen ääressä ja joiden on siksi helppoa työn ohessa täyttää sähköisiä kyselyitä. Varhaiskasvatuksen yksiköissä työntekijöiden täytyy erikseen irrottautua työstään kyselyiden ääreen, mikä ei aina ole ollenkaan yksinkertaista. Se, että prosessiin osallistuttiin alusta loppuun esimerkillisen aktiivisesti, on tämä huomioon ottaen hatunnoston arvoinen asia.

Työkulttuurin rakentamisen työkaluna hyveet osoittautuivat niin hyväksi, että espoolaisissa päiväkodeissa päädyttiin keväällä 2019 ottamaan työn alle vielä johtamisen hyveetkin. Tämän jälkeen kenellekään Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ei ole epäselvää, millaisista asioista hyvä yhteisöllisyys, työtoveruus ja johtaminen koostuvat.

Yhteyshenkilöt

Antti Kylliäinen
antti.kylliainen@lykeion.fi
eetikko, toimitusjohtaja
Lykeion Oy