Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

16.10.2019

Rovaniemen kaupunki, Koulutuspalvelut, Rovaniemi

Hyvinvoinnin vuosikello - sosiaalinen vahvistaminen kouluissa

Käytössä

Tarve ja tavoitteet

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa korostetaan yhteisöllisyyden vaikutusta hyvinvointiin: yhteisöllisyys tarkoittaa, että kouluhyvinvoinnista ovat vastuussa kaikki kouluyhteisön jäsenet. Yhteisöllisyyttä siis painotetaan, mutta mitä se käytännössä on tai voisi olla?

Kouluilla on usein erilaisia toimia yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseen, mutta toimintaa toteutetaan ja dokumentoidaan hyvin vaihtelevasti. Peruskoulujen arkeen on tärkeää sisällyttää toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta.

Hyvinvoinnin vuosikello on työkalu, joka ohjaa peruskoulujen monialaisen yhteisöllisen hyvinvointityön kokonaisuutta vuositasolla. Vuosikelloon sisältyvillä hyvän mielen tunneilla koko koulu harjoittelee kuukausittain vaihtuvien teemojen mukaisesti mielen hyvinvointiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja elämänhallintaan liittyviä taitoja.
Hyvinvoinnin vuosikellon teematunnit koostuvat aina kolmesta eri työskentelyvaiheesta, jotka ovat aloitus, työvaihe ja lopetus. Aloituksessa pohjustetaan teemaa lyhyellä toiminnallisella harjoituksella tai keskustelulla. Työvaiheessa syvennytään ajankohtaiseen teemaan erilaisin harjoituksin tai keskusteluin. Lopetuksessa tunti päätetään yhteiseen pohdintaan tai teemaan liittyvään toiminnalliseen tuokioon. Tavoitteena on kannustava ja keskusteleva ilmapiiri, jossa oppilaat ja opettaja tekevät yhteistyötä, ja pääpaino on taitojen harjoittelussa ja soveltamisessa.

Hyvinvoinnin vuosikellon teematuntien tehtävien tavoitteena on mallintaa niitä arkielämän tilanteita ja asioita, joissa lasten ja nuorten taitoja haluttiin vahvistaa. Taitojen harjoittelulla tavoitellaan omat vahvuutensa tunnistavaa nuorta, jolla on taitoa ymmärtää sekä omia että toisten tunteita, kykyä toimia yhteistyössä ja löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on, että peruskoulunsa päättävä ja hyvän mielen tunteihin osallistuneella nuorella on hyvä itsetunto, hän tunnistaa omat turvaverkkonsa, osaa kiinnittyä erilaisiin yhteisöihin, uskaltaa hakea apua sekä antaa tukea toisille tarvittaessa. Yhdessä oppimalla vastuu hyvinvoinnista jakautuu kaikille.

Teematunneilla voidaan käsitellä monia sellaisia huolenaiheita, joihin olisi hyvä puuttua varhain. Hyvinvoinnin vuosikellon teematunneilla työskentely on ratkaisu- ja voimavaralähtöistä.

Toimintamallissa pyritään siihen, että kaikki kouluyhteisöön kuuluvat ymmärtävät olevansa vastuussa kouluyhteisön ilmapiiristä.

Ratkaisu

Rovaniemen kaupunki osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimaan valtakunnalliseen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeeseen (Sosku) vuosina 2015–2018. Osahankkeen tavoitteena oli elämänhallintaan liittyvien taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä. Näiden taitojen vahvistamiseksi kehitettiin nuorten osallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia lisäävä toimintamalli peruskouluihin.

Hankkeen pilottikouluissa (Rantavitikan peruskoulu ja Yläkemijoen koulu) suunniteltiin tuntien sisältöä, määrää ja toteutusta huomioiden perusopetuksen opetussuunnitelman (POPS 2014) tavoitteet koulun toimintakulttuuriin ja laaja-alaiseen osaamiseen liittyen. Mielen hyvinvoinnin, vuorovaikutuksen ja arjen taitojen vahvistaminen nähdään siinä oppilaiden kasvun ja kehityksen tärkeinä osa-alueina. Rantavitikan peruskoulussa oli ollut jo aikaisemmin käytössä kuukausittainen luokanopettajan tai luokanvalvojan oma tunti, jossa käsiteltiin ryhmän ajankohtaisia asioita. Näin ollen koulussa oli luontevaa ottaa näiden tuntien sisällöiksi hyvinvoinnin vuosikellon mukaiset oppitunnit. Vuosikellonsisältöä voidaan erillisten teematuntien lisäksi sisällyttää ja käyttää osana eri aineiden oppitunteja. Monet hyvinvointiteemat voisivat soveltua esimerkiksi äidinkielen, terveystiedon, taito- ja taideaineiden oppitunteihin.

Kuukausittaisten teemojen valikointiin ja tehtäväsisältöjen suunnitteluun vaikuttivat mm. opetussuunnitelman tavoitteet, tutkimustieto ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä, koulumaailman ajankohtaiset aiheet ja valmiit mielen hyvinvointiin ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen liittyvät aineistot sekä huoltajilta tullut palaute. Vuosikello pyrittiin rytmittämään kouluvuoden ajankohtaisten ilmiöiden ja tavoitteiden mukaisesti. Teemoja on mahdollista vaihdella vuosittain, erityisesti oppilailta ja koulun henkilökunnalta saadun palautteen mukaisesti.

Toimintamallissa luokanopettajilla ja luokanvalvojilla on vastuu tuntien toteuttamisesta, kun taas hyvinvointiryhmän tehtävänä on toimintamallin koordinointi. Opettaja saa halutessaan konsultoida oppilashuollon työntekijöitä oppituntien suunnittelussa. Vaikka oppitunneista on olemassa valmiit tuntisuunnitelmat, ne eivät ole sitovia, vaan opettajilla on vapaus hyödyntää suunnitelmia ja materiaaleja haluamallaan tavalla ja suunnitella teeman mukainen oppitunti osittain tai kokonaan omien ideoidensa pohjalta. Tavoitteena on käsitellä teemat vuosikellon mukaisesti.

Alakoulun harjoitukset toteutetaan leikkien ja eläinsatujen kautta. Yläkoululaiset paneutuvat teemoihin syvemmin itsetutkiskelun, ryhmätöiden ja itsenäisten harjoitusten avulla. Vaikka oppitunneista on olemassa valmiit tuntisuunnitelmat, ne eivät ole sitovia, vaan opettajilla on vapaus hyödyntää suunnitelmia ja materiaaleja haluamallaan tavalla ja toteuttaa teeman mukainen oppitunti osittain tai kokonaan omien ideoidensa pohjalta. Tunteja pitävät luokanopettajat ja luokanvalvojat ovat pyytäneet halutessaan hyvinvoinnin ammattilaisia mukaan oppitunneille.

Syksystä 2018 lähtien huoltajia on osallistettu lähettämällä kuukausittaiset viestit aiheen teemasta Wilman kautta. Viesteissä kerrotaan lyhyesti koulussa käsiteltävästä teemasta ja annettu kotitehtäviä koko perheen toteutettavaksi. Kehittämistyöhön osallistuivat niin johto, henkilöstö kuin asiakkaatkin. Hyvinvoinnin vuosikellon rakenne ja hyvän mielen tuntien teemat päätettiin hankekoulujen monialaisissa hyvinvointiryhmissä, joissa myös oppilailla on edustuksensa.

Hyvinvoinnin vuosikellon materiaali on ladattavissa seuraavasta linkistä:
https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=22f675c8-f199-48ee-94a4-80cc0d619be4

Tulokset

Hyvinvoinnin vuosikello toimii tällä hetkellä koulujen hyvinvointityön ja yhteisöllisen oppilashuollon ohjenuorana ja paikallisen opetussuunnitelman liiteasiakirjana syksystä 2018 lähtien.

Hyvinvoinnin vuosikellosta kerätyn palautteen perusteella oppilaat ovat pääsääntöisesti pitäneet tunneista ja kokeneet tunnit ja teemat hyödyllisinä. Oppilaiden mukaan aikuisten innostus asiaa ja aihetta kohtaan näkyy oppitunneilla.

Opettajat ovat kokeneet tunnit hyödyllisiksi, toiminnallisiin tunteihin lähdetään hyvin mukaan. Positiivista palautetta tullut valmiista materiaalista, toiminnallisuudesta ja aiheiden tarpeellisuudesta. Toisaalta materiaalia on koettu olevan runsaasti yhteen oppituntiin. Osa opettajista kokee myös, että tunteihin käytetty aika on pois oman aineen opetuksesta ja tuo lisätyötä.

Oppilashuoltohenkilöstö näkee tärkeänä hyvinvoinnin vuosikellon kattavuuden kaikkien peruskoulun oppilaiden osalta. Hyvinvoinnin vuosikello on osa yhteisöllistä oppilashuoltoa.

Vuosikellon mukaiset hyvinvointitunnit voivat myös tuottaa arvokasta tietoa koulujen hyvinvointiprofiilista ja seurata yksilöiden ja ryhmien tasolla hyvinvointitaitojen kasvamista. Kun koko koulussa käsitellään järjestelmällisesti erilaisia hyvinvoinnin taitoja, opettajat saavat oppilaiden kanssa yhdessä työskentelemällä tietoa oppilaidensa hyvinvointitaidoista ja näin myös heidän kasvuunsa ja kehitykseensä liittyvistä riskitekijöistä.

Mallia kehitetään edelleen yhteistyössä mm. varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa.

Yhteyshenkilöt

Satu Lind
satu.lind@rovaniemi.fi
Oppilashuollon tiimin esimies
Rovaniemen kaupunki, Koulutuspalvelut, oppilas- ja opiskeluhuolto

Tykätty 2 kertaa