Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

2.3.2020

Tornion kaupunki ja Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, Tornio - Torneå

Perheille parasta & työniloa työntekijöille -työskentelymalli

Käytössä

Tarve ja tavoitteet

Kuntalaisten hyvinvointia kuvaavan tiedon keräämisen ja analysoinnin perusteella Torniossa havahduttiin vuonna 2013 siihen, että lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskeva hyvinvointitieto sekä lastensuojelun kulukehitys olivat monelta osin huolestuttavia.

Haluttiin kehittää lasten nuorten ja perheiden palveluita siten, että ne toimivat kokonaisuutena lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävästi ja ovat samalla tehokkaita ja tuottavia. Muutostyötä varten koottiin monialainen asiantuntijaryhmä ja kehittämistyöhön kutsuttiin ulkopuolisena asiantuntija Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevan uuden palvelutuotannonmallin luominen ja sen käyttöönotto lapsiperhepalveluissa. Kehittämistyöhön haettiin yhdessä rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR), jonka tuella käynnistettiin ja toteutettiin Perheille parasta - työniloa työntekijöille - kehittämishanke 1.9-.2015-31.12.2018.

Hankkeen aikana kehitettiin kokeilutoimintana uusia tapoja toteuttaa perheille suunnattuja palveluita, joista osa vakiintui Tornion kaupungin perustoiminnaksi. Kehittämiskokeilut olivat:

• Lapsen 2-vuotistapaaminen perheen kodissa
• Koulunuorisotyö yläkouluilla
• Lapsiperhetyön kehittäminen
• Verkostotyön kehittäminen

Hankkeen aikana kehitetyt uudet palvelutuotannonmallit rakennettiin organisaation tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia tukevalla monisektorisella työskentelymallilla. Tämä työskentelymalli on yksi toiminnan tulos.

Ratkaisu

Tuottavuutta ja työhyvinvointia tukeva monisektorinen työskentelymalli muodostui hankkeen aikana. Työskentelymalli kehittyi sitä mukaa, kun hankkeen toimenpiteet etenivät. Alkuvaiheessa perustettiin koordinointitiimi sekä kehittäjätyöryhmä. Henkilöstö osallistettiin palvelutuotannonmallien kehittämiseen sekä arviointiin. Samalla edistettiin kaikkien toimijoiden osaamisen rikastamista. Kehittämisarviointi integroitiin osaksi kehittämistyöskentelyä ja näiden osatekijöiden yhteistyön tuloksena syntyi lapsiperheitä paremmin palvelevia palveluja sekä uusia toimintakäytänteitä.

Tuottavuutta ja työhyvinvointia tukeva monisektorinen työskentelymalli sisältää seuraavat osatekijät:

1. Koordinointitiimi, johon kuuluivat Lapin yliopiston projektipäällikkö ja suunnittelija sekä Tornion kaupungin projektikoordinaattori ja kaksi kehittäjätyöntekijää. Koordinointitiimi huolehti kehittämistyön koordinoinnista ja systemaattisesta etenemisestä. Tiimin tehtävänä oli myös kehittämistyön osallistava ja kehittämistyöhön integroitu arviointi. Monisektorinen ja laaja-alainen kehittämistyö vaatii tiimin, joka huolehtii kehittämisen tavoitteellisuudesta, sujuvasta etenemisestä ja aikataulutuksesta. Tässä tapauksessa kehittämistä koordinoi tiimi, jonka toiminnan mahdollisti kehittämishankkeelle myönnetty ESR-rahoitus.

2. Kehittäjätyöryhmä, johon kuuluivat Tornion kaupungin perusturvajohtaja, sivistystoimenjohtaja, henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, avoterveydenhuollon osastonhoitaja, päivähoidon päällikkö, nuorisotyön päällikkö, sosiaalityönjohtaja, sosiaalityöntekijä, yläkoulun rehtori sekä neuvolan terveydenhoitaja. Lisäksi koordinointitiimi kokonaisuudessaan kuului kehittäjätyöryhmään, jonka asettaminen mahdollisti alusta asti eri hallintokuntien sitoutumisen kehittämistyöhön ja yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden kirkastamisen. Kehittäjätyöryhmä johti kehittämiskokonaisuutta yhdessä verkostomaisesti ja lisäksi jokainen esimies johti hallintokuntaansa liittyvää monialaista kehittämiskokeilua yhdessä toisen hallintokunnan esimiehen kanssa. Kehittäjätyöryhmä määritteli kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet ja kirkasti niitä aina prosessin edetessä. Kehittäjätyöryhmä teki tarvittavia päätöksiä kehittämiskokeilujen toteuttamisesta ja työsti kehittämiskokeiluihin liittyviä asioita yhdessä henkilöstön ja koordinointitiimin kanssa. Kehittämiskokeilujen suunnittelu edellytti niin esimiehiltä kuin henkilöstöltä työajan käyttöä kehittämistyöhön ja vaati eri yksiköissä myös erilaisia työjärjestelyjä. Esimiehet huolehtivat näistä järjestelyistä ja ratkoivat myös hallinnollisia ja työsuhdeasioita, joita kehittämistyössä tuli eteen ja tekivät kokeilun vaatimia päätöksiä.

Kehittäjätyöryhmällä oli merkittävä rooli niin kehittämiskokeilujen käynnistämisessä kuin niiden johtamisessa ja uusien palvelutuotannonmallien juurruttamisessa. Tärkeä osa johtamistyötä oli kokeilua toteuttavan oman työyhteisön/yksikön hyvinvoinnin seuraaminen koko muutosprosessin ajan ja mahdollisiin työhyvinvointihaasteisiin tarttuminen. Kehittäjätyöryhmä toimi myös vertaistuen foorumina, joka toi esimiehille itselleen johtamisen tuen ja näin ollen myös heidän hyvinvointiaan ylläpitävän/ edistävän toiminnan muutosprosessin aikana. Vertaistyöryhmätoiminta mahdollisti kehittämiskokeiluihin liittyvien haasteiden ja muutostilanteeseen liittyvien työhyvinvointikysymysten ratkomisen yhdessä ja toisaalta hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen jakamisen. Kehittäjätyöryhmän yhteisjohtajuuden ja verkostomaisen toiminnan kehittyminen vaati pitkäjänteistä työtä ja luottamuksen rakentamista. Se edellytti toisiin ja toisten aloihin tutustumista ja kehittämistyön yhteisten tavoitteiden kirkastamista. Kaiken työn keskiössä oli yhteinen asiakas.

3. Henkilöstöllä oli merkittävä rooli Perheille parhaiden palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Jo kehittämishankkeen suunnitteluvaiheessa perustetussa kehittäjätyöryhmässä oli mukana henkilöstön edustus. Lähtökohtana oli, että ammattilaiset, jotka työskentelevät perheiden parissa, ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. Niinpä jokaisen kehittämiskokeilun osalta koottiin henkilöstöryhmä, joka osallistui koko prosessin ajan tuottamansa perheille suunnatun palvelun kehittämiseen. Henkilöstöryhmän tukena oli heidän esimiehensä (joka kuului kehittäjätyöryhmään) ja kehittäjätyöntekijät, jotka olivat Tornion kaupungin työntekijöitä ja kuuluivat myös koordinointitiimiin.

Tulokset

Työskentelymallin kautta saatiin kokeiltua ja kehitettyä uusia malleja tuottaa palveluita lapsille, lapsiperheille ja nuorille:

• Lapsen 2-vuotistapaaminen perheen kodissa
• Koulunuorisotyö yläkouluilla
• Lapsiperhetyön kehittäminen
• Verkostotyön kehittäminen
Lisätietoja: www.tornio.fi/kaupunki-ja-hallinto/talous-ja-strategiat/projektit/perheille-parasta-tyoniloa-tyontekijoille/

Työprosessit ja työn tekemisen tavat kehittyivät. Kehittämiskokeilujen henkilöstölle järjestettävät työpajat, ryhmäkeskustelut ja kehittämiskokeilujen (kuten lapsen 2 vuotistapaaminen perheen kodissa) harjoittelu mahdollistivat heille vertaistuen lisäksi osaamisen jakamisen ja toisten osaamiseen tutustumisen sekä uudessa palvelutuotannonmallissa tarvittavan yhteisen osaamisen kasvattamisen. Parhaimmillaan työntekijät oppivat toisiltaan ja osasivat hyödyntää toistensa osaamista yhteisen asiakkaan hyväksi.

Kehittämistyö ei rajoittunut vain Tornion kaupungin sisäisiin hallintorajat ylittäviin verkostoihin, vaan Perheille parhaita palveluja rakennettiin myös muiden toimijoiden (seurakunta ja järjestöt) kanssa muodostetuissa verkostoissa. Jokainen toimija toi oman osaamisensa verkoston käyttöön ja sitä hyödynnettiin yhteisessä kehittämistyössä tarpeen mukaan. Kehittämistyöskentelyllä pystyttiin tiivistämään yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin välillä.


Yhteyshenkilöt

Jaana Sahi
jaana.sahi@tornio.fi
hyvinvointikoordinaattori
Tornion kaupunki
Katri Kuusela
katri.kuusela@ulapland.fi
koulutuspäällikkö
Lapin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut