Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

28.12.2017

Vertaisverkostosta ideoita ikäjohtamiseen

Kajaanin kaupungin työntekijöistä 60-70 jää eläkkeelle vuosittain. Kaikkiaan noin 2 000 työntekijän keski-ikä on 47,5 vuotta. Työssä jaksaminen työuran eri vaiheissa huoletti henkilöstökehittäjä Sanna Kemppistä.

Saman huolen jakoivat tahoillaan työsuojeluvaltuutettu Kaisu Soukkala-Hekkala ja Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen henkilöstösuunnittelija Marja Halonen. KunTeko 2020 -kehittämisohjelman tarjoama ja Työturvallisuuskeskuksen toteuttama ikäjohtamisen oppimisverkosto osui suoraan tarpeeseen.

– Olimme halunneet terävöittää näkökulmaa, Kemppinen kertoo.

Soukkala-Hekkalan mukaan ikäjohtamisen tarve oli tullut esiin työterveydessä. Oppimisverkostossa pääsi testaamaan ajatuksia ja vaihtamaan näkemyksiä. Ilman verkostoa muutokset olisivat olleet hitaampia.

– Verkoston välityksellä löydettiin nopeammin linjaa ja systemaattisuutta ikäjohtamiseen, Kemppinen kehuu.

– Ja saatiin tukea, Soukkala-Hekkala lisää.


Sanna Kemppinen, Marja Halonen ja Kaisu Soukkala-Hekkala hakivat KunTekon ikäjohtamisen verkkokoulutuksesta uusia ideoita ja näkemyksiä. Kuva: Miska Puumala

Ikäjohtaminen linkitetään Kajaanissa muuhun henkilöstöjohtamiseen. Uusia oppeja ja näkökulmia hyödynnetään esimiesten infotilaisuuksissa, samoin kuin joka toinen vuosi uusille esimiehille pidettävässä esimiesvalmennuksessa.

Kemppisen mukaan verkostokoulutuksessa opittua on käytetty myös, kun Kajaanin henkilöstöohjelmaa käsiteltiin. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyvää päivittäisjohtamista ja päivittäin tapahtuvia kohtaamisia esimiesten ja henkilöstön välillä.

– Yleensä julkisella sektorilla puhutaan taloudesta ja euroista, mutta myös henkilöstön merkitystä on hyvä tuoda painavammin keskusteluihin.


Kajaanin henkilöstöohjelman käsittelyssä otettiin työuran eri vaiheet entistä tarkemmin huomioon. – Eri-ikäisten johtamiseen tarvitaan tietoisuutta ja oivalluttamista, Kemppinen sanoo. Kuva: Kajaanin kaupunki

Työuran vaiheet vaihtelevat

Kemppinen tähdentää, että työntekijän työura on ikää tärkeämpi tekijä.

– Tilanteita katsotaan ensi sijassa ihmisen ja työsuhteen näkökulmasta. Erilaiset työuravaiheet pitää ottaa esimiestyössä huomioon eri tavalla.

Soukkala-Heikkalan mukaan ikäjohtaminen mielletään helposti väärin, eli oletetaan sen koskevan vain ikääntyneitä työntekijöitä.

– Keskustelu lipsahtaa työuran loppuvaiheeseen, aikaan juuri ennen eläkkeelle siirtymistä. Esimiesten pitäisi osata kuitenkin johtaa työelämän eri vaiheita, joissa saattaa olla hyvin eri-ikäisiä ihmisiä. Yli 50-vuotiaskin voi mennä uuteen työtehtävään tai ammattiin, jolloin hän tarvitsee perehdytystä. Oman haasteensa tuovat eläköityvät.

– Eläköitymisen suunnittelu, tiedon ja ymmärryksen jakaminen sekä henkilöstösuunnittelu vaativat omat keinonsa, Kemppinen sanoo.

Ennaltaehkäisy kannattaa

Kajaanin Mamselli -liikeyhtymässä työskentelevä Halonen sanoo, että ennalta ehkäisevä toiminta auttaa työssä jaksamisessa. Liikeyhtymä työllistää noin 230 henkeä ateria-, puhtaanapito- ja hoitotyön tukitehtävissä.

– Olemme määritelleet vuoden aikana, mitä hyvä esimiestyö on erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi kehityskeskusteluissa keskustellaan yhtenä osa-alueena työssä jaksamisesta.

Halonen kertoo, että ylikuormitukselta ja työuupumukselta vältytään, kun työntekijöiden henkilökohtaisen osaamisen vastaavuutta tarkastellaan suhteessa työn vaatimuksiin.

– Näin työntekijät tuntevat hallitsevansa työnsä. Toisinaan tarvitaan uuden oppimista ja poisoppimista vanhoista toimintatavoista.

Puheeksi ottamiseen huomiota

Työssä jaksamisen lisäämiseksi voidaan tehdä paljon ennalta. Työajan joustoilla sekä varhaisella ja ennakoivalla tuella saadaan lisävuosia työuraan, jos työkyky on heikentynyt.

– Työterveyshuollon kanssa käytävät työkykyneuvottelut ovat juuri niitä tilanteita, joissa varhaista tukea pitää tarjota. ”Solmut” eivät mene liian tiukalle, kun ongelmat otetaan puheeksi. Silloin esimieskin tietää, mitä kaikkea tilanteessa voi tehdä, Soukkala-Hekkala sanoo.

Esimiehille tulee hälytys, jos kolmen kuukauden aikana kertyy useampi kuin kolme 1 - 5 vuorokauden sairauspoissaoloa tai vuoden mittaan 20 - 30 poissaolopäivää tai kahden vuoden aikana yli 90 poissaolopäivää.

Kemppisen mukaan seurannalla halutaan tunnistaa aktiivisen tuen tarpeessa olevat työntekijät jo varhaisessa vaiheessa. Toimintatapaan kuuluu, että esimies ottaa sairauspoissaolot puheeksi.

– Varhainen ja ennakoiva tuki on painopisteemme vuonna 2018, Kemppinen kertoo.

Lähtötilanne selvitetään tarkkaan

Ennakoivan tuen onnistumiseksi esimiehiltä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja päivittäisessä johtamisessa valmentavaa johtajuutta.

– Esimiesten vastuut eivät juuri muutu, vaan tarvitaan tietoisuutta ja oivalluttamista eri-ikäisten johtamiseen. Henkilöstöjohtamiseen tulee lisää painoarvoa, Kemppinen sanoo.

Soukkala-Hekkala tähdentää, että esimiesten tietoisuus henkilöstöjohtamisen keinoista kasvaa.

Jotta ikäjohtamisen työkaluja voitaisiin käyttää kunnolla, on tunnettava lähtötilanne. Kajaanissa työyhteisölle on tehty joka toinen vuosi toimivuuskysely. Edessä on seitsemäs kerta. Tuloksia arvioidaan myös ikäryhmittäin kaupunkitason yhteenvedossa.

Toimivuuskyselyllä selvitetään, miten työyhteisön toiminta on kehittynyt ja mitä alueita pitää edelleen vahvistaa. Kyselyllä arvioidaan mm. kuinka kaupunkistrategia, henkilöstöohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelma ovat toteutuneet. Mitattavina ovat mm. työyhteisöjen vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot, osaaminen ja sen kehittyminen, esimiestyö ja johtaminen.

– Jokainen yhteisö valitsee kyselyn perusteella yhden kohteen, jota lähtee kehittämään, Soukkala-Hekkala.

– Lisäksi kaupunki valitsee kaikille työyhteisöille yhteisen kehittämiskohteen. Paraikaa kehitämme keinoja siihen, miten työkyvyn ylläpitämiseen saataisiin vaikuttavuutta sekä työyhteisössä että koko kaupunkiorganisaatiossa, Kemppinen sanoo.


– Ikäjohtamiseen saatiin systemaattisuutta, kehuvat Kajaanin Mamsellin Marja Halonen ja Kajaanin kaupungin Kaisu Soukkala-Hekkala ja Sanna Kemppinen. Kuva: Miska Puumala

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Kajaanin kaupunki osallistui yhdessä 20 muun kuntaorganisaation kanssa KunTeko 2020 - kunta-alan työelämän kehittämisohjelman järjestämään ja Työturvallisuuskeskuksen toteuttamaan Ikäjohtamisen oppimisverkostoon syksyllä 2017. Lisätietoa Kuntekon palveluista ohjelman sivuilla.