Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

27.12.2017

Uusi toimintakulttuuri rakennetaan yhdessä

Kun ammatillisen koulutuksen uudistus, organisaatiomuutos ja johtamisjärjestelmän muuttaminen osuvat samaan saumaan, riskit epäonnistumiseen kasvavat. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä päätettiin ottaa koko henkilöstö mukaan uuden toimintakulttuurin luomiseen.

Puheensorina on melkoinen Joensuun Areenalla, kun reilut 700 ihmistä on saapunut kaikista 13 kunnasta pohtimaan muutosten etuja ja haittoja.

Kuntayhtymän johtajan Esa Karvisen mukaan yhteisellä työhyvinvointi- ja kehittämispäivällä pohjustetaan tammi-helmikuun muutoksia. Tarkoituksena on saada muutokset läpi kerralla oikein.

Innotiimin kehittämiskonsultti Teijo Räsänen ja Työelämän tutkimuslaitoksen dosentti Sirpa Syvänen Tampereen yliopistosta sparraavat väkeä. He kehottavat ottamaan alueen erityispiirteet huomioon. Tarkoituksena ei ole tyytyä keskiarvoon, vaan löytää omat vahvuusalueet.

Mikko Saarimaa Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Valtimolta kirjoittaa 10-henkisen ryhmän huomioita ylös. Ensin löytyy yksi muutoksen plussista, eli opetuksen muuttuminen samanlaiseksi aikuisille ja nuorille. Sitten alkaa kertyä miinuksia. Päätösvallan epäillään siirtyvän Joensuuhun, mutta vastuiden jäävän alueille. Esimiehen saatavuus huolettaa ja ohjaajien ja opettajien erilaiset työajat arveluttavat. Dokumentoinnin arvellaan kasvavan entisestään.

– Meillä on paljon osaamista. Kuka tekee päätökset ja kenen hyväksi, Jorma Lindroos kysyy.

Moni pitää selvänä, että edessä ovat yt-neuvottelut ja työpaikkojen väheneminen. Paula Hulkkonen Outokummun ammattiopistosta pohtii, miten hänen työpaikkansa käy, kun markkinointi- ja viestintätiimi siirtyy Joensuuhun.

Rahoituksen perusteet halutaan pitää selvinä ja toiminta läpinäkyvänä.

Myönteisiä puolia organisaatiouudistuksesta löytyy, kun ryhdytään käymään tehtäviä läpi. Päällekkäisyyksien odotetaan poistuvan ja samalla sisäisten kilpailun vähentyvän kuntayhtymän ammattikoulujen kesken.

Nuorten tulevaisuus huolettaa

Työn mielekkyys herättää useita puheenvuoroja. Kysytään, onko jokainen tekemässä jotain tulevaisuuden eteen. Ammattiin opiskelevien näkymät huolettavat eniten. Valmistuville pitäisi olla asuntoja ja työtä tarjolla, jotta he jäisivät kotiseudulle.

Joensuulainen Kati Lappalainen ja lieksalainen Kaija Karhu pohtivat, kuinka käy erityisnuorten tarvitseman erityisopetuksen, riittääkö rahoitus. Pulmia liittyy myös harjoitteluun ja jatkuvaan hakuun. Nykyisin ryhmiin voi tulla milloin tahansa kesken lukukauden. Keskustelussa päädytään siihen, että haku voisi olla auki koko ajan ja uusia opiskelijoita voisi ottaa sisään neljä kertaa vuodessa, jotta nuorten ryhmäytyminen onnistuisi.

– Ryhmäytyminen tukee ammattiin valmistumista, Lappalainen sanoo.
Joensuulainen Kati Lappalainen ja lieksalainen Kaija Karhu ovat huolissaan nuorten opinnoista. – Jos nuori tulee opiskelemaan kesken lukuvuoden, ryhmäytyminen on vaikeampaa, Karhu sanoo.

Karhu huomauttaa, että koulutuskuntayhtymän kilpailukyky vahvistuu. Koulutusvientiä on mm. Venäjälle. Myönteisiksi puoliksi kirjataan vielä tilojen hyötykäyttö ja suurempi työelämäyhteistyö.

– Tämä näkyy päättyvän fifty-sixty, Saarimaa summaa.

Ryhmätöistä pystytään purkamaan vain osa. Arpa ei osu Saarimaan luotsaamalle ryhmälle. Porukka nyökkää tyytyväisenä joka kerta, kun esille tulee ryhmässä käsitelty kysymys.


Mikko Saarimaa, Kati Lappalainen, Kaisu Karhu, Merja Räsänen ja Paula Hulkkonen miettivät, mitä hyvää ja huonoa ammattikoulutuksen reformi ja organisaatiouudistus tuovat työhön ja koulutuskuntayhtymän toimintaan.

Yksi johto, yhteinen oppilaitos

Osallistujien piti etukäteen miettiä, mikä muutoksessa askarruttaa eniten. Jo aiemmin asioita on puitu oppilaitoksissa.

– Kyse on aika suuresta muutoksesta, kun mennään yhdeksän oppilaitoksen mallista yhden oppilaitoksen malliin. Tällä sparrauspäivällä saadaan viimeisetkin mukaan muutokseen, kun jokaisella on mahdollisuus sanoa mielipiteensä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Yngve Lostedt kertoo.

Viime keväänä käytiin yt-neuvotteluissa organisaatiomuutoksen osalta. Lopputulema oli, että ketään ei irtisanota eikä lomauteta, mutta tehtäviä järjestetään uudelleen.

Vuoden alusta koulutuskuntayhtymän oppilaitokset yhdistetään ja oppilaitoksen nimeksi tulee Riveria. Nimi löytyi henkilöstölle ja opiskelijoille järjestetyssä nimikilpailussa. Lostedt kertoo, että oppilaitosten sijasta puhutaan vastedes koulutusyksiköistä.


– Muutos yhdeksän oppilaitoksen mallista yhden oppilaitoksen malliin on aika suuri, henkilöstöpäällikkö Yngve Lostedt sanoo.

Rehtorin lisäksi johtotehtävät on jaettu teknologian sekä palveluiden ja hyvinvoinnin toimialajohtajille. Oppilaitospalveluista vastaavat pedagoginen johtaja ja talousjohtaja. Oppialoja johtavat koulutuspäälliköt.

Uuden organisaation etuna on Lostedtin mukaan linjakkuus mm. henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinnissa.

Muutokset läpi oikealla tavalla

Pedagogisena johtajana työskentelevän Jatta Herrasen mukaan uudistukset sekä syksyllä alkanut opettajien vuosityöaikakokeilu palvelevat toinen toistaan, kun ne viedään oikealla tavalla läpi.

Hän kertoo, että ammatillisen koulutuksen reformiin valmistautuminen aloitettiin jo viime vuoden tammikuussa ja että organisaatiouudistusta on odotettu jo muutama vuosi.

– Voimme vielä kuulla asiantuntijoita muutosten toteuttamisessa. Uutta toimintavuotta voidaan valmistella syksyyn saakka. Viimeistään silloin muutokset muuttuvat todeksi, Herranen toteaa.

– Isoin haaste on toteuttaa ammatillista koulutusta laadukkaasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti samanaikaisesti joka paikassa. Myös opiskelijoiden työllistyminen on suuri haaste. Siihen meidän pitää panostaa sekä opiskelijoiden että rahoitusmuutosten takia.


Jatta Herrasen mukaan isoin haaste on toteuttaa ammatillista koulutusta joka paikassa laadukkaasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti samanaikaisesti.

Vastaavia muutoksia läpikäyviä kuntayhtymiä Lostedt kehottaa olemaan liikkeellä ajoissa.

– Ja jäitä hattuun!

Teksti ja kuvat: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstö osallistui KunTeko 2020 - kunta-alan työelämän kehittämisohjelman tarjoamaan sparraukseen. Sparraus on ulkopuolisen asiantuntijan johdolla tehtävää maksutonta ohjausta. Lisätietoa Kuntekon palveluista ohjelman sivuilta.