Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

05.12.2017

Työt rinnakkain ja toista kunnioittaen

Pohjois-Karjalassa haetaan keinoja kehittää aikuissosiaalityötä.

– Meitä on vähän. Sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät pitää saada työskentelemään rinnakkain ja toinen toisensa työtä tukien. Ei niin, että työt menevät sekaisin, Siun soten aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Arja Pöntinen-Heinonen sanoo.

Asiakkaan ohjaaminen heti oikeaan paikkaan ja oikean ammattilaisen juttusille tuo parempaa tulosta. Jos palvelu ei osu kohdalleen, asiakas voi saada yli- tai alipalvelua. Kumpikaan ei ole reilua kuntalaisia ajatellen.

Siun sote eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä toimii 14 kunnan alueella, käytännöt vaihtelevat kunnittain ja toimistoittain. Kaikki alueen sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät pääsivät yhden päivän koulutukseen kehittämään yhteistä toimintaa.

– Palvelujen tarpeet nähdään, kun käydään prosesseja läpi. Jos toisella paikkakunnalla on puutetta jostain tietystä osaamisesta, apua voi kysyä vaikkapa Joensuusta. Saadaan koko alue toimimaan yhteistyössä, Pöntinen-Heinonen sanoo.

Kaupunki- ja kuntarajat pitäisi Pöntisen-Heinosen mielestä unohtaa, kunhan kaupunkimaisen ja maaseutumaisen sosiaalityön erot tunnistetaan. Maaseudulla sosiaalialan ammattilainen tulee osaksi yhteisöä.


– Kun koko alue saadaan toimimaan yhteistyössä, apua voi pyytää toiselta paikkakunnalta, Siun soten aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Arja Pöntinen-Heinonen sanoo.

Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työnjaon selkeyttämiseen ohjaa muuttunut lainsäädäntö sosiaalialan ammattipätevyyksistä ja velvollisuuksista. Muutoksen käytännön vaikutuksia pohditaan FCG Konsultointi Oy:n johtavan konsultin Sirpa Korhosen vetämässä sparrauspäivässä.

– Olemme pohtineet työnsisältöjä ja millä työotteella päästään parhaaseen tulokseen. Samalla puretaan kokemuksia erilaisista asiakastilanteista.

Myös toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle vaikuttaa työnkuviin.

– Kaikilla alueilla ei ole ollut sosiaalityöntekijän palveluja. Nyt asiakkaalle voidaan osoittaa entistä paremmin aika sosiaalityöntekijälle, Pöntinen-Heinonen sanoo.

Takana on muitakin muutoksia. Joensuun kantakaupungissa nuorille ja aikuisille on ollut omat työntekijänsä. Sosiaaliohjaajien osaamisen pitää kattaa jatkossa molemmat. Seuraavaksi on edessä vammaispalvelujen irrottaminen omaksi yksikökseen.

Tehdään työtä tavoitteellisesti

Hyvä sosiaalityö on Sirpa Korhosen mukaan tavoitteellista. Samaa mieltä ovat sparrauspäivään osallistuvat. Ryhmätyössä mietitään, kuinka asiakkaiden palvelutarpeet ja resurssit kohtaisivat parhaiten.

– Pitäisi tunnistaa ja varata resursseja niille, jotka tarvitsevat pitkäjänteistä apua, sanoo sosiaaliohjaaja Merja Niemi Joensuusta.

Hän ottaa esimerkiksi pikaisesti tarvittavan avun sähkölaskun maksamiseksi. Kun harkinnanvarainen tuki on myönnetty, asiakasta ei saisi kadottaa. Toimeentulon ja elämänhallinnan ongelmat eivät todennäköisesti ole hävinneet mihinkään.

– Pitäisi päästä pois siitä tulipalojen sammuttelusta ja markkinoida palveluja asiakkaalle, sosiaalityöntekijä Raili Könönen Juuasta sanoo.

Puhe kääntyy siihen, millä keinoin asiakas sitoutettaisiin pitkäjänteiseen toimintaan, auttaisiko esimerkiksi uimahallilippu päihdeohjauksessa.

Joensuulainen sosiaaliohjaaja Maiju Kumpula sanoo, että jo palvelutarpeen arviointi pitäisi tehdä kunnolla, tarvittaessa viikkojen tai kuukausien aikana, eikä hätäisesti puolessa tunnissa. Hyvin tehty pohjatyö säästäisi monelta ongelmalta.

– Asiakkaalle pitäisi tehdä selväksi, että tässä lähdetään hakemaan ratkaisua koko loppuelämäksi, sosiaalityöntekijä Mikko Piiroinen Nurmeksesta toteaa.


Sosiaalityöntekijä Mikko Piiroisen mukaan vaativan työn ja vapaa-ajan välille tarvitaan selvä ero.

Sosiaalityöntekijä Terhi Myller Joensuusta toivoo, että olisi aikaa esitellä asiakkaalle eri vaihtoehdot, houkutella heidät mukaan. Nämäkin tarvitsevat aikaa vaihtoehtojen pohdintaan. Myller painottaa, ettei luottamus synny hetkessä.

Työnohjaus, koulutus ja tekniikka

Työssä jaksamiseen etsitään keinoja urakalla. Esiin nousevat työnohjaus, koulutus ja työnantajan tarjoamat liikuntamahdollisuudet.

– Kun työssä on heikko-osaisuuden kuplassa, sitä tarvitsee selvän eron työn ja vapaa-ajan välille, Piiroinen sanoo.

Myös toimiva tekniikka auttaisi. Porukka nauraa isoon ääneen, kun käy ilmi, että moni heistä on yhdistetty omaan numeroonsa, kun he ovat yrittäneet soittaa muualle hallintoon.

Palvelujen moniammatillisuus saa väeltä kiitosta. Ideoita palvelun parantamiseksi tulee useita. Sähköisillä yhteyksillä voitaisiin kasvattaa tietotaitoa ja jakaa osaamista koko Siun soten alueella, kun työpari otettaisiin muualta kuin omasta toimistosta. Asiakasta voisi palvella sähköisesti, jos tämä pystyisi kirjautumaan palveluun pankkitunnuksilla.

– Asiakas saisi heti avun. Joskus yksi chatti tai puhelinsoitto riittää, Kumpula sanoo ja huomauttaa, että ajan varaaminen useiden viikkojen päähän syö asiakkaan resursseja.


Sosiaaliohjaaja Maiju Kumpula huomauttaa, että mitä nopeammin asiakas saa avun sitä vähemmän resursseja kuluu. – Yksi chatti tai puhelinsoitto voi riittää.

Vahva tahtotila

Maiju Kumpula arvioi, että sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työnjaon selkiyttäminen on vasta alussa. Koulutus oli hyvä startti.

– Tällä alalla toimii hyvin vahvoja persoonia. Vie aikaa ennen kuin ihmiset uskaltavat luottaa toinen toisiinsa ja sosiaalityöntekijät uskaltavat luovuttaa vastuuta sosiaaliohjaajille. Mutta meillä on hyvät työyhteisöt ja vahva tahtotila.

Keskustelua tulisi hänen mielestään jatkaa työyhteisöissä. Joka paikassa ei voida toimia samalla tavoin, koska koulutustaso ja asiakaskunta ovat erilaisia.

– Tarvitaan rohkeutta kokeilla. On otettava vastaan osaamista myös vapaaehtoistyöstä ja järjestöiltä, Kumpula toteaa.

Sosiaalityöntekijä Könönen on tyytyväinen Siun soten sisäiseen yhteistyöhön.

– On hyvä, että työyhteisö on isompi kuin oma kunta. Kun saa asiakkaan asiat hyppysiinsä, keksii helpommin, missä ne voidaan ratkaista.

Yhteisöstä on apua myös työssä jaksamiseen.

– Yleensä tuolla raja-alueilla mennään ja istutaan asiakkaan luona yksin. Nyt voi kerran kuukaudessa käydä lähiesimiehen kanssa asioita läpi.

Teksti ja kuvat: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Siun soten henkilöstöä osallistui KunTeko 2020 - kunta-alan työelämän kehittämisohjelman tarjoamaan sparraukseen. Sparraus on ulkopuolisen asiantuntijan johdolla tehtävää maksutonta ohjausta. Lisätietoa Kuntekon palveluista ohjelman sivuilta.