Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

02.09.2019

Tekojen torilta: Viestintää kehittämällä Polvijärvestä ja Kuhmosta tulevaisuuden kuntia

Vaatimattomuusnormi. Se on suomalainen mentaliteetti, jossa ei tehdä turhaan isoa numeroa itsestään. Jossa on parempi pitää oma erinomaisuus piilossa. Mutta siinä piilee iso epäkohta.  Markkinointi- ja viestintämaailmassa sen ääni pääsee kuuluviin, jolla on rohkeutta tuoda omaa osaamistaan ja erikoisuuttaan ylpeästi esille.

Myös kunta-ala on herännyt tähän. Rohkeudella ylpeillä ja viestiä avoimesti kunnat luovat kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvää kuntamainetta, houkuttelevat uusia kuntalaisia ja pitävät positiivista mielialaa yllä kunnan sisällä. Ilman viestintää kuntien maine jää pitkälti huhupuheiden ja keltaisen lehdistön armoille. Tieto kehittymisestä ja kunta-alan merkityksellisestä työstä jää pienen piirin tietoisuuteen.

Turha vaatimattomuus joutaa menneisyyteen. Vaatimattomuudella ei rakennettu Roomaa, lennetty kuuhun, tuotu Polvijärven ääntä kuuluviin tai twiittailtu Kuhmoa parrasvaloihin.

 

Kokonaisvaltaisella ajattelutavan muutoksella Polvijärven ääni kuuluviin

 

Peltojen täplittämässä ja kylämaisemien halkomassa Polvijärven kunnassa Pohjois-Karjalassa ei ollut ennen vuotta 2018 järjestelmällistä viestintää. Kunnasta olisi ollut paljon tarinoita kerrottavaksi ulospäin, mutta ne eivät saavuttaneet yleisöään. Myöskin vaatimattomuus esti ylpeilemästä liikaa.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä tavoittelemaan kuuta taivaalta tai tehdä koko maailmaa kohauttavia markkinointitempauksia saadakseen äänensä kuuluviin. Joskus yhden lisäkäden palkkaaminen ja uudenlaisen ajattelutavan juurruttaminen riittää.

”Meidän viestintästrategiamme ydinajatus on, että viestintä kuuluu kaikille. Ollaan avoimia, myönteisiä ja monikanavaisia eikä turhan vaatimattomia. Vastuu viestinnästä kuuluu myös eri yksiköille, koska he osaavat parhaiten kertoa omasta työstään”, kertoo vuonna 2018 Polvijärven ensimmäisenä viestintäsihteerinä aloittanut Anni Lampinen viestinnän uudistamisesta.

 

Polvijärvellä kannustetaan kertomaan positiivisia tarinoita

 

Viestintäsihteeri on jalkautunut konkreettisesti eri yksikköihin ja kannustanut henkilöstöä pois ”ei tästä kehtaa kertoa” -ajatusmallista. Polvijärven uudistuva kuntastrategia on myös mukana taistelussa turhaa vaatimattomuutta vastaan. Sen kantava ajatus on "yhdessä". Ideana on, että paitsi Polvijärven asukkaita myös kunnan työntekijöitä innostetaan entistä vahvemmin kertomaan hyviä tarinoita ulospäin.

”Me teemme täällä hyviä tekoja, joten niistä on kerrottava eteenpäin. Muuten kukaan ei tiedä niistä yhtään mitään. Hyvä myös synnyttää hyvää: kun yksi rohkaistuu kertomaan mitä kaikkea hienoa teemme Polvijärvellä, se rohkaisee myös toisia levittämään hyvää sanomaa."

"Täydellä avoimuudella päästään niin paljon parempaan tulokseen, kuin sillä että ollaan vain hiljaa. Myös negatiivisista asioista on osattava ja uskallettava viestiä”, toteaa Lampinen.

Uutta kuntastrategiaa on tehty yhdessä johtoryhmän, esimiesten ja henkilöstön kanssa. Viestinnän osalta strategia on tarkoitus jalkauttaa viestintäkoulutuksilla, tiedottamisella ja työpajoilla, joissa voidaan yhdessä miettiä mitä viestitään ja miten. Polvijärvellä myös kartoitetaan mieluummin oman työnsä asiantuntijoiden, eli henkilöstön, osaamista viestinnästä, kuin haettaisiin ulkopuolista apua.

Tähän mennessä uudenlainen lähestymistapa viestinnässä on saanut kiitosta niin kuntalaisilta kuin työntekijöiltä. ”Viestintää pitää tehdä, jos haluaa että ääni kuuluu”, kiteyttää Lampinen.

 

Somekuningatar twiittaa Kuhmon parrasvaloihin

 

Kainuun pohjoisen havumetsävyöhykkeen taigan syleilyssä on Kuhmon kaupunki, jonka kaupungintalolla istuu yksi tämän hetken tunnetuimmista somekuningattarista. Tytti Määttä on kaupunginjohtaja, joka jokapäiväisellä viestinnällään sosiaalisessa mediassa tekee tunnetuksi paitsi Kuhmon taianomaista luontoa mutta myös kunnan palveluja, työntekijöitä sekä harvaan asutun maaseudun elämää. Yli 9000 seuraajaa Twitterissä eivät voi olla väärässä: Määttä ja Kuhmo ovat kiinnostavia.

”Kunnon sysäys viestinnän kehittämiselle saatiin, kun Tytti Määttä aloitti kaupunginjohtajana vuoden 2018 alussa”, kertoo kaupungin HR-asioistakin vastaava talousjohtaja Eija Jansson. Kaupungissa oli jo pitkään puhuttu, että kokonaisvaltaiselle markkinoinnille olisi tarvetta osaavan työvoiman saamiseksi ja kaupungin vetovoiman kehittämiseksi. Kuhmo päätti kehittää kokonaisvaltaisesti viestintäpolitiikkaa, mutta myös ottaa kaiken potentiaalin irti henkilöstä, joka on kaupungin kasvot ulospäin.  

 

Mitä kaupunginjohtaja edellä, sitä henkilöstö perässä

 

Kuhmon viestintästrategia, jossa kaupunginjohtajan bloggaukset, somettaminen ja julkinen esillä olo ovat keskeisessä asemassa, toimii selvästi. Kuhmo ja Tytti Määttä ovat paistatelleet mediassa, yhteydenotot nuorilta kuhmolaisilta ovat lisääntyneet Instagramin ja Snapchatin myötä, hyvästä menosta tulee jatkuvasti positiivista palautetta ja viimeisimpänä Tytti Määttä valittiin Vuoden maaseutukasvoksi raikkaan viestintänsä takia, jolla hän on tuonut myönteistä näkyvyyttä maaseudulle.

Myös Kuhmon taustavoimat, eli henkilöstö, on valjastettu viemään Kuhmon ilosanomaa eteenpäin kaupunginjohtajan esimerkillä. Kaupunkiin on perustettu viestintätiimi, johon on otettu mukaan innokkaita työntekijöitä eri puolilta kaupunkiorganisaatiota. Koko kaupungin läpileikkaava viestintä tuo kaikkien äänen kuuluviin. Myös someviestinnästä on annettu koulutusta, henkilöstölle tiedotetaan aktiivisesti sekä kesäisin Kuhmossa on saattanut nähdä nuoria someagentteja.

Eija Jansson kertoo, että avoimuus ja iloisuus Kuhmon kaupungin sisällä on lisääntynyt: ”Kuhmon saama positiivinen palaute kohottaa oman työpaikan arvostusta entisestään ja rohkaisee puhumaan hyvää kaupungista.”

 

Kuhmon ja Polvijärven viestinnän kehittämisprosessit löytyvät kokonaisuudessaan myös Tekojen torilta. Tekojen tori on sivusto, jonne kerätään isoja ja pieniä kehittämistekoja kunta-alalta, jotta hyvä kuntatyö tulisi näkyväksi. Tällä hetkellä Tekojen torilla on jo yli 400 kehittämistekoa ympäri Suomea monelta eri toimialalta. Tutustu Tekojen toriin tästä.