Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

16.01.2018

Onko työn murros Suomen suurin haaste?

Kirjoittanut Niilo Hakonen

 

Oletteko huomanneet, että keskustelussa työn murroksesta vastaukseksi ei enää kelpaa se, ettei murrosta ole? Itse totesin tämän ensimmäisen kerran noin kaksi vuotta sitten. Vakavammin ryhdyin pohtimaan aihetta vasta kesällä 2017, jolloin pääministeri Juha Sipilä valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa nimesi työn murroksen Suomen suurimmaksi haasteeksi.

Ei ollut kuitenkaan kovin helppoa päättää, miten suhtautua työn murrokseen. Niin eri tavoin sitä käsitellään työpaikoilla, uutisvälineissä, työelämätutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samalla kun yritykset kuumeisesti visioivat tekoälyn, robottien ja digitalisaation tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tiedotusvälineet uutisoivat pelottavia uhkakuvia katoavista työpaikoista. Keskustelun pyörteissä kiinnostavimmat kysymykset, miten käy kunkin omalle työlle ja mitä kannattaisi opiskella jäävät helposti vaille kunnollisia vastauksia.

Tosiasiassa kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, mitä oikeasti tulee tapahtumaan ja millä aikajänteellä. Valtioneuvostonkin mukaan työn murros on sukupolvien yli jatkuva teknologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos. Siitä aiheutuviin yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin ja valtaviin mahdollisuuksiin pääministeri kehotti kuitenkin tarttumaan jo nyt.

Onko työn murros totta?

Työolotutkimukset kertovat edelleen pääasiassa vakaudesta ja vain vähäisistä muutoksista. Siksi perustellusti voi kysyä, onko työn murros totta ensinkään. Meillä ihmisillä on lisäksi taipumus korostaa juuri käsillä olevaa erilaisten muutosten ja murroksen aikakaudeksi. Työelämätutkimuksen historiassa työpaikkojen katoamista ja töiden loppumistakin on esitetty useasti aiemminkin, ilman että niin on kuitenkaan käynyt.

Olisiko tämä kerta kuitenkin jollain tavoin erilainen ja työn murros todella käynnissä? Pidän sitä mahdollisena, koska samanaikaisesti on kertynyt niin monia työhön vaikuttavia asioita. Listasin niitä erityisesti kuntaorganisaatioiden näkökulmasta kahdeksan.

Suomalaisten kannalta hyvin konkreettisia isoja asioita listalla ovat eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ja parhaillaan valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus, mutta aivan muutoksen ytimessä ja sitä vauhdittamassa ovat teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet, kuten robotit ja tekoäly. Silti vanhan viisauden mukaan muutosta yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.   

Kahdeksan seikkaa, jotka saavat aikaan työn murrosta

  1. Teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet (digitalisaatio, alustat, robotit, tekoäly ja niiden hyödyntäminen)
  2. Työn sisältöjen ja organisointitapojen muuttuminen (myös Buurtzorgin kaltaiset uudenlaiset organisaatiot, joukot, verkostot)
  3. Väestön ikääntyminen ja terveyden paraneminen
  4. Julkisen talouden kestävyyden tavoittelu, rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset, kuntien erilaistuminen
  5. Yksilön toimeentulon muutokset (toimeentulo säännöllisestä palkkatyöstä tai pienistä puroista, ansiot voivat myös laskea)
  6. Tarvittavan osaamisen ja oppimisen muutokset
  7. Globalisaation vaikutukset (ilmaston muutos, väestönkasvu, kilpailu, muuttoliike maiden välillä)
  8. Muutos kohti kestävämpää (ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti)

On hyvä huomata, että ei vain teknologia vaan myös työn organisointitavat kehittyvät edelleen. Yksi esimerkki mahdollisista tulossa olevista uudenlaisista organisaatioista on Buurtzorg.

Buurtzorgin tarina

Hollannissa muutama sairaanhoitaja kyllästyi siihen, että heidän työtään johdettiin maksimoimalla suoritteiden määrää. He perustivat voittoa tavoittelemattoman yrityksen, Buurtzorgin, jossa pyrittiin suoritteiden sijasta maksimoimaan kotisairaanhoidon asiakkaiden toimintakykyä.

Nykyisin 10–12 hengen Buurtzorg-tiimit vastaavat 2/3 Hollannin kotisairaanhoidosta. Asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja voivat paremmin. Buurtzorg on valittu useita kertoja peräkkäin Hollannin parhaaksi työpaikaksi. Kotisairaanhoidon kustannukset ovat laskeneet kolmanneksella sen tuottamana. Kukin hoitajatiimi päättää itse, miten se palvelee asiakkaitaan.

Tämän tyyppisiä uudenlaisia organisaatioita toimii nykyisin muillakin aloilla. Niissä ihmiset toimivat itseohjautuvasti, usein ilman perinteistä esimiestä ja johtoa. Niiden osuus kaikista organisaatioista on kuitenkin vielä vähäinen.

Työn murroksen kannalta kiinnostava ajatus on, että työn mahdollinen tulevaisuus on tähän tapaan jo näkyvissä joissain ammateissa, joissain organisaatioissa ja joillain aloilla, jos vain pystymme sen huomaamaan.

Kuusi filtteriä, jotka hidastavat työn murrosta

Uudet, hyvätkään toimintatavat ja teknologiat eivät välttämättä leviä nopeasti, koska ne joutuvat kilpailemaan vanhojen toimintatapojen kanssa. Muun muassa Tuomo Alasoini on kirjoittanut filttereistä, jotka hidastavat uusien teknologioiden käyttöönottoa. Hänen mainitsemien taloudellisen, eettisen, sosiaalisen, institutionaalisen ja säädöksellisen filtterin jatkoksi on seuraavassa lisätty kulttuurillinen filtteri. 

  1. Taloudellinen filtteri: Kannattaako uuden teknologian käyttöönotto? Edellyttääkö se kallista kokeilua ja riskin ottamista? Häiritseekö se nykyistä liiketoimintaa?
  2. Eettinen filtteri asettaa tyypillisesti poliittisen prosessin tuloksena rajoituksia sille, miten uutta teknologiaa voidaan soveltaa, esimerkkinä terveysdatan avoimuus, julkisten palvelujen valinnanvapaus ja yksityisten hoivayritysten voitot.
  3. Sosiaalisessa filtterissä ihmisten ja organisaatioiden toiminta asettaa rajoituksia uuden toimintatavan soveltamiselle, esimerkkinä Airbnb:n majoitustoimintaa rajoittamaan pyrkivät kaupungit ja majoitusala.
  4. Institutionaalinen filtteri muodostaa pullonkauloja teknologian soveltamiselle, esimerkkeinä koulutusjärjestelmä, työmarkkinajärjestelmä, kelpoisuusehdot, pitkät koulutusajat ja tiukasti rajatut tehtäväkuvat. Mistä ja millä nopeudella saadaan tekijät uuden teknologian mahdollistamiin uudenlaisiin töihin?
  5. Säädöksellisessä filtterissä lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja sosiaaliturva asettavat rajoja ja hidasteita uuden teknologian tai toimintatavan soveltamiselle. Kuka vastaa, kun robottiauto ajaa kolarin tai hoivarobotti annostelee lääkkeen väärin? Voidaanko niiden käyttö sallia, ennen kuin tämä on ratkaistu? Onko Uber-kuljettaja yrittäjä vai työntekijä?
  6. Kulttuurinen filtteri asettaa rajat sille, mitä organisaatiot, verkostot, ryhmät ja yksilöt kykenevät tekemään. Uskallammeko ryhtyä tähän? Osaammeko tehdä tämän? Onko lupa kokeilla ja yrittää - vai olisiko sittenkin mieluisampaa jatkaa kuten tähänkin saakka?

Filttereistä moni hidastaa toiminnan ja palvelujen kehittämistä ja sitä kautta myös yritysten pärjäämistä ja tuloksellisuuden parantamista julkisissa organisaatioissa. Se on mahdollisesti yksi syy valtioneuvoston kehotukselle tarttua työn murroksen yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin jo tulevalla hallituskaudella.

Kysymys on myös ihmisten toimeentulosta. Voisiko säätely mahdollistaa jo lähivuosina nykyistä sujuvamman siirtymisen eri roolien välillä esimerkiksi työttömästä yrittäjäksi, opiskelijaksi ja työntekijäksi tai tarvittaessa toimeentulon keräämisen useasta lähteestä? Rohkaiseeko järjestelmä toimeliaisuuteen, samalla kun se koetaan riittävän toimivaksi ja turvalliseksi?  

Mitä työn murros käytännössä merkitsee?

Elinkeinoministeri Mika Lintilä huomauttaa, ettei kysymys ole vain työn murroksesta vaan suurimmasta arjen, työn ja vapaa-ajan vallankumouksesta sitten teollistumisen. Ennen teknologia helpotti ruumiillista työtä, nyt se muuttaa myös esimerkiksi juristin, lääkärin ja opettajan työtä.

Ensimmäinen väitteeni on, että työn murros muuttaa eri tavoin ja eri nopeudella eri ammatteja, eri aloja ja eri organisaatioissa tehtävää työtä. Harva työ katoaa kokonaan, sen sijaan tavallista on, että työn sisältö muuttuu. Tekoäly esimerkiksi voi hoitaa osan työtehtävistä tai helpottaa niiden tekemistä. Jäisikö silloin enemmän aikaa työn kannalta oleelliseen?

Siksi työpaikkojen katoamisen sijasta olisi parempi puhua työtehtävien muuttumisesta. Keinotekoisen työelämän hyvä- ja huono-osaisiin jaon sijasta tarvetta olisi työn murroksen monipuoliselle ja syvälliselle tarkastelulle, jotta saataisiin näkyviin käynnissä olevat, usein kiinnostavat kehityskulut eri ammateissa ja ammattiryhmissä.

Toinen väitteeni on, että palkkatyö ei katoa minnekään, koska moni organisaatio ei kovin mielellään luovu ammattitaitoisesta henkilöstöstään eivätkä työntekijät hyvin toimivista työyhteisöistään ja merkitykselliseksi kokemastaan työstä. Syntyy myös kokonaan uusia työpaikkoja. Perinteisen palkkatyön rinnalle nousee vähitellen myös muunlaisia tapoja tehdä töitä. Erilaisten alustojen kautta on entistä helpompi saattaa yhteen työn tarjoajat, työn tekijät, rahoitusta kaipaavat hankkeet ja rahoittajat. Se toivottavasti mahdollistaa nykyistä useammalle pääsyn työelämään kartuttamaan toimeentuloa, työkokemusta ja osaamista.

Työn murroksessa erityisen kiinnostavaa on, miten se näkyy jo nyt ja miten sitä voidaan ennakoida työpaikoilla. Toinen kiinnostava seikka on, miten työn murros vaikuttaa työmarkkinoiden edunvalvontaan ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tulevina vuosina. Työn murros on Suomen kiinnostavin haaste.

Lisää aiheesta

Laloux, F. (2016) Reinventing organizations.
Martela, F. & Jarenko, K. (2017) Itseohjautuvuus – Miten organisoitua tulevaisuudessa. Alma Talent.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2017). Suomen tekoälyaika. Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2017.
Valtioneuvoston kanslia (2017). Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 1. osa. Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13a/2017
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kannanottoehdotus Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osasta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/TuVM_2+2017.aspx

 

Kirjoittaja Niilo Hakonen on KT Kuntatyönantajien johtava työelämän kehittäjä, joka on toiminut pitkään työelämän tutkimuksen ja kehittämisen parissa.

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.