Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

Järvenpään sparrauksella kohti valmentavaa johtamista

Työn murros ja työelämän muutos ovat arkipäivää myös kunta-alalla, ja monen muun asian lisäksi tulee myös johtajuuden muuttua. Järvenpään kaupunki on reagoinut tähän tosiasiaan tekemällä strategisen valinnan kehittää toimintojaan sekä itseohjautuvuuden että valmentavan johtamisen välinein. Jälkimmäisen tueksi Järvenpäässä on kehitetty valmentavan johtamisen työkirja, jonka työstäminen aloitettiin keväällä 2019 EKJ-koulutukseen (esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus) osallistuneiden henkilöiden tuella. Syksyllä 2019 työkirja oli valmis, joten Järvenpään kaupunki haki Kuntekon sparrausta työkirjan käyttöönoton tueksi.

Mitä valmentava johtaminen on?

Valmentava johtaminen on ennen kaikkea tavoite- ja voimavaraorientoitunutta vuorovaikutusta, joka kehittyy itsetuntemuksen ja reflektiokyvyn avulla. Siihen liittyy keskeisesti yhteistoiminnallinen ja osallistava ote, jonka tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä, vahvistaa työhyvinvointia, auttaa uuden oppimisessa sekä saada jokainen työntekijä tuntemaan olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Valmentavaa johtamista voi toteuttaa sekä yksilöjohtamisena (henkilökohtaiset keskustelut ja sparraus) että tiimijohtamisena (osallistavat palaverit, tiimikeskustelut ja kehittämispäivät). 

Järvenpään työkirjassa esitellään seitsemän valmentavan johtamisen periaatetta sekä annetaan käytännön vinkkejä, kuinka niitä voi hyödyntää arjessa. Lisäksi työkirja tarjoaa 12 loistavaa työkalua, joiden avulla valmentavaa johtajuutta voi toteuttaa käytännössä.

Sparrauksesta innostusta työkirjan käyttöönottoon

Järvenpäälle myönnettiin kaksi sparrauspäivää, joiden ajankohtana oli tammikuun 2020 loppupuoli. Kahden päivän aikana toteutettiin neljä samansisältöistä työpajaa, joihin osallistui yhteensä 81 henkilöä hyvinvoinnin palvelualueelta sekä konserni-, opetus- ja varhaiskasvatuspalveluista. Allekirjoittanut pääsi osallistumaan ensimmäisen sparrauspäivän iltapäivän osuuteen, jolloin työpajaan osallistui varhaiskasvatuksen esihenkilöitä ja työntekijöitä. 

Järvenpään kaupungin kehittämispäällikön Kati Toikan tunnelmat ennen työpajojen starttaamista olivat myönteisellä tavalla jännittävät.
- Odotuksenani on, että osallistujien kiinnostus valmentavan johtamisen työkaluja kohtaan heräisi. Olemme ison strategisen tavoitteen äärellä!

Päivän tavoitteena oli tutustua yhdessä uunituoreeseen työkirjaan ja sen työkaluihin. Kati Toikka korosti alustuksessaan, että työkirja tarjoaa jokaiselle ”kättä pidempää” omaan johtamiseen eikä tarkoituksena suinkaan ole se, että jokainen toimii ja puhuu tietyllä tavalla. Keskeistä on, että työkirjaa hyödynnetään jokaisen omista lähtökohdista käsin, sillä tarpeet, työyhteisöt ja tilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia.

Ennen varsinaista työskentelyn aloittamista työpajojen sparraaja, Dazzle Oy:n Heli Vähätiitto, ohjeisti osallistujat ylös penkeistään ns. maadoitusharjoitusta varten. Tarkoituksena oli rauhoittaa osallistujien mieli ja ajatukset, jotta jokaisen olisi helpompi keskittyä ja olla läsnä työpajassa. Vähätiitto kannusti silmät kiinni olevia ja hiljaa paikallaan huojuvia osallistujia hyödyntämään samaa harjoitusta myös arjessa ennen haastavia tai muutoin merkittäviä valmentavan johtamisen tilanteita. Aidon läsnäolon merkitystä kun ei voi liiaksi korostaa.

 

 

Harjoituksilla tuntumaa työkaluihin

Koska vuorovaikutus on valmentavan johtajuuden ydintä, startattiin päivä lyhyen esittelyn ja maadoituksen jälkeen asiaankuuluvalla harjoituksella. Harjoituksessa parit laskivat vuorotellen kolmeen ja siten, että pikkuhiljaa numerot korvattiin vuoroin taputuksella, jalan polkemisella ja sormien naksauttamisella. Aluksi varsin yksinkertaisen oloinen tehtävä muuttuikin vaikeammaksi eikä hersyviltä nauruilta vältytty.

- Tämä harjoitus vaatii toistoa onnistuakseen sujuvasti. Samoin valmentavan johtamisen välineet vaativat toistoa ja totutuista tavoista poisoppimista, Vähätiitto summasi osallistujille idean harjoituksen takana.

Valmentavassa johtajuudessa on oleellista, että henkilöstöä innostetaan ja aktivoidaan ongelmanratkaisuun eikä johtaja tarjoa heti valmiita ratkaisuja kysymyksiin. Tämä onnistuu parhaiten esittämällä ei-tietämiseen perustuvia avoimia kysymyksiä, kuten milloin, miten ja mitä tai kuinka paljon, kuka ja kenellä. Seuraavaksi osallistujat jaettiin kolmen hengen ryhmiin seuraavaa harjoitusta varten. Jokaisessa tiimissä oli valmentaja, valmennettava ja havainnoija. Valmennettavan tuli esittää valmentajalle itseään askarruttavia johtamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin valmentajan tuli parhaansa mukaan vastata avoimilla kysymyksillä. Havainnoijan tehtävänä oli seurata keskustelua ja tehdä muistiinpanoja. Harjoituksen jälkeen yleinen toteamus oli, että valmentajan tulee todella keskittyä siihen, ettei tyydy vain antamaan valmiita vastauksia kysyjälle. 

- "Valmentavan olotilan" ja toisia palvelevan toiminnan löytäminen vaatii sekin harjoittelua ja hieman vaivannäköä, Vähätiitto kannusti harjoituksen päätteeksi. 

 

 

GROW-fasilitointimenetelmällä kohti yhteistä ymmärrystä

Yksi valmentavan johtamisen työkirjan kahdestatoista konkreettisesta työkalusta on ns. GROW-fasilitointimenetelmä, joka on hyödyllinen erityisesti silloin, kun käsiteltävään asiaan ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa ratkaisua. Se on tavoitteellinen ja valmentava tapa käsitellä yhteisiä teemoja. Menetelmän avulla ryhmän kaikkien jäsenten mielipide on mahdollista saada kuuluviin, mikä edesauttaa yhteisen ymmärryksen löytymistä. Avoimeen keskusteluun verrattuna menetelmä tehostaa asioiden käsittelyä ja sitouttaa osallistujia ratkaisun rakentamiseen. Käsiteltävää asiaa lähestytään neljästä eri näkökulmasta: tavoitteesta (Goal), lähtötilanteesta (Reality), vaihtoehdoista (Options) ja toimenpiteistä (Wrap up) käsin.

Sparrauksen osallistujat testasivat kyseistä työkalua valitsemiensa aiheiden ympärillä. Kokemukset menetelmän hyödyntämisestä olivat erittäin positiiviset. Keskustelut etenivät sujuvasti ja toisia täydentäen. Menetelmän yksi suurimmista hyödyistä todettiin olevan sen ratkaisukeskeisyys.

 

Mitä sparrauksen jälkeen? 

Sparrauksesta saatu kipinä valmentavan johtamisen käyttöönottoon saatiin osallistujissa syttymään. Sekä osallistujat että Toikka olivat tyytyväisiä työpajojen antiin.

- Työpajoissa oli tosi intensiivinen tunnelma, tekemisen meininki! Yli 60 % työpajoihin osallistujista antoi niille jälkikäteen arvosanan 4 tai 5 (asteikolla 1-5).

Toikka kannusti osallistujia tapaamaan joko pareittain tai oman tiimin kesken työkirjan äärellä. Tärkeintä on, että teema saa jalansijaa niin sparraukseen osallistuneiden kuin heidän työyhteisöjensä arjessa. Tarkoituksena ei ole luoda uusia rakenteita, vaan viedä valmentavan johtamisen menetelmiä jo olemassa oleviin rakenteisiin. Kaupunki on selvästi sitoutunut tukemaan yksiköitä valmentavan johtamisen käyttöönotossa. Työn tueksi tarjotaan mm. henkilökohtaisia coaching-hetkiä, avoimia ryhmäcoaching-tapaamisia ja Teams-alustaa. Lisäksi työkirjan käyttöönottoa ja sen ensimmäisten vaikutusten arviointia tullaan tarkastelemaan osana työhyvinvointikyselyä. Vaikka työ on Järvenpäässä vasta aluillaan, on tulevaisuudennäkymät silti toiveikkaat.

- Odotukset ovat kovat – tämä on meidän yhteinen asia. Toivon, että jokainen voi löytää työkirjasta jotain itselleen hyödyllistä ja merkityksellistä. Kun meistä jokainen rohkaistuu omalta osaltaan kokeilemaan työkaluja ja kehittämään yhteistä työtä, menemme organisaationa valtavan harppauksen eteenpäin. Isot muutokset tehdään pienin askelin, kohtaaminen kerrallaan, toteaa Järvenpään kaupungin kehittämispäällikkö Kati Toikka.

Valmentavaan johtamiseen pureutuva Kuntatyö 2.0 -podcastjakso on kuunneltavissa tämän linkin kautta. 

Järvenpään valmentavan johtamisen työkirja on kuvattu myös Tekojen torilla, lue kehittämisteko tämän linkin kautta.

 

Teksti ja kuvat: Tanja Vierula
Kuvituskuvat: Aino Sutinen