Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

30.11.2016

Uupuneita, onko heitä?

Kirjoittanut Olli Luukkainen

 

Korvissa humisee lasten äänet ja huuto, vaikea muistaa edes mitä oppilaiden kanssa edellisellä tunnilla puhuttiin. Tekisi mieli raivota oppilaille luokan tavaroiden sotkemisesta, tai vain marssia ulos mitään sanomata.

Näin kokee yllättävän moni opettaja ainakin joskus työssään ilman, että asia tulee koskaan puheeksi kollegoiden tai esimiehen kanssa. Opettaja painii ongelmiensa kanssa yksin, tsemppaa ja selviytyy, joskus niin kauan, että vesi lopulta läikkyy lasista. Kun ylilyöntejä tai laiminlyöntejä tapahtuu, on viimekädessä vastuu kuitenkin aina esimiehellä, tiesi hän tai ei, mitä tapahtuu. Esimiehen tehtävänä on tietää. Kunnan vastuulla on, että hänellä on siihen tosiasialliset edellytykset.

Kun kunnat tekevät kipeitä ratkaisuja taloutensa tasapainottamiskeksi leikkaamalla opetuksen resursseja ja suurentamalla ryhmäkokoja, joutuvat opettajat työskentelemään yhä suuremman paineen alla. OAJ:n luottamusmieskyselystä selviää, että joka toisessa kunnassa on suurennettu perusopetuksen ryhmäkokoja tänä lukuvuonna ja perusopetuksen tai lukion tuntikehystä on supistettu noin kolmanneksessa kunnista.

Opettajien työkyky on heikentynyt

OAJ:n työolobarometrissa vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä työkykyään asteikolla 1−10. Vastaajien työkyvyn keskiarvo (8,0) on selvästi laskenut vuonna 2015 työelämän keskiarvon alapuolelle.

Kun työtä pitäisi pystyä rajaamaan, jaksamistaan säätelemään ja samalla antamaan opetusta yhä yksilöllisemmin, tarvitsisi moni opettaja huomattavasti nykyistä enemmän tukea esimieheltään. Riittävällä ja jaksavalla esimiestyöllä on aivan äärimmäisen iso merkitys koko työyhteisön ja oppijoiden hyvinvoinnille. OAJ:n työolobarometrista valitettavasti kuitenkin selviää, että tukea ja apua tehtävien hoitamiseen saadaan opetusalan esimieheltä vähemmän kuin työelämässä keskimäärin: vain kaksi kolmasosaa kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea ja apua. Kyse tuskin on esimiesten haluttomuudesta auttaa ja tukea alaisiaan.

Työkyvyn johtaminen vaatisi voimavaroja

Valitettavasti moni rehtori tai päiväkodin johtaja on aivan samassa veneessä alaistensa kanssa, eikä aikaa johtamiselle ja opettajien kohtaamiselle ole tarpeeksi. Tänä lukuvuonna 30 % kunnista on päätetty yhdistää rehtoreiden virkoja ja lähes yhtä monessa myös päiväkodin johtajan virkoja on yhdistetty. Trendi on jatkunut pitkään. Pahimmillaan yhdellä henkilöllä voi olla jopa kuusi yksikköä johdettavanaan tai yli 70 alaista. Samalla kun yksikkökoot suurenevat kaikilla koulutusasteilla, muuttuu esimiestyö yhä raskaammaksi.

OAJ on vaatinut, että jokaisen opettajan ja rehtorin kanssa olisi käytävä kehityskeskustelut ja heille tulisi tehdä yhdessä henkilökohtainen koulutus- ja kehittymissuunnitelma. Tämä tukisi myös rehtorin ja päiväkodin johtajan pedagogista johtajuutta. OAJ:n työolobarometrista käy ilmi, että kehityskeskusteluja oli viimeisen vuoden aikana käynyt kaksi kolmasosaa opettajista ja esimiehistä. Huolestuttavaa on, että vain alle 30 % oli kokenut, että keskusteluista on hyötyä työssä jaksamisen ja työn kannalta. Noin 15 % opettajista on tehty henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Jotta kehityskeskusteluista saataisiin kaikki hyöty irti opettajan työlle ja jaksamiselle, on esimiehelle tarjottava sitä varten tarvitsemansa osaaminen ja resurssit.

Esimiehen rooli työhyvinvoinnin johtajana on kristallinkirkas

Esimiehen toiminta vaikuttaa merkittävästi työn hallintaan, työtyytyväisyyteen, työstä innostumiseen, työssä koettu iloon ja työstressiin. Hyvä esimies saa työryhmät toimimaan, lisää kehittämisaktiivisuutta ja saa ryhmien välisen yhteistyön sujumaan. Opettajat, joiden kanssa on käyty kehityskeskusteluja kuluneen vuoden aikana, kokevat työkykynsä paremmaksi. Myös tyytyväisyys esimiehen toimintaan on yhteydessä työstressin kokemiseen. Jos esimieheen ollaan tyytyväisiä, kokemus työstressistä puolittuu. Tällöin työpaikalla on oletettavasti moni muukin asia kunnossa.

Viimeinen asia, josta kunnan kannattaa siis hakea säästöjä, on hyvä johtaminen. Sen sijaan menestyvä ja eteenpäin katsova kunta satsaa esimiestyön kehittämiseen ja esimiesten kouluttamiseen. Niin esimiehet, opettajat kuin oppijat tarvitsevat aikaa kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle onnistuakseen tehtävässään. Sen mahdollistaminen on kunnan tehtävä.

Olli Luukkainen
Puheenjohtaja
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

JUKO on yksi Kunteko-ohjelman rahoittajista ja toteuttajista.

 

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.