Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

03.05.2016

Pelastaako virtuaalinen kaupungistuminen hyvinvointiyhteiskunnan?

Kirjoittanut Jaana Utti

 

Globalisaatio muuttaa työmarkkinoiden pelisäännöt

Virtuaalinen maastamuutto (virtual migration) on noussut suureksi työn muutoksen tekijäksi. Se merkitsee työn ja sen tekijöiden siirtymistä virtuaalisilla alustoilla yli maantieteellisten rajojen. Virtuaalinen maastamuutto tarvitsee vaihdon välineeksi digitaalisen alustan. Suurin alustoista on Upwork, jossa tälläkin hetkellä on satoja tuhansia työtehtäviä odottamassa ottajaansa. Työstä sovitaan, tulokset välitetään ja maksut suoritetaan alustalla.

Kokeilimme kirjan kansien suunnittelussa juuri Upworkiä. Kirjoittajakollegani laittoi alustalle kuvauksen siitä, mitä Uuden työn yhteiskunta -kirjamme käsittelee ja antoi suunnittelutyölle kiinteäksi hinnaksi 100 dollaria. Kollegani käväisi kuntosalilla ja palattuaan hänellä oli 20 tarjokasta portfolioineen. Hän kävi neuvotteluja kahden kanssa pidemmälle ja valittu taiteilija Valenciasta tuotti kolme ehdotusta kannesta 12 tunnin sisällä kirjoituksen laittamisesta. He sopivat maksuehdot ja taiteilija hioi kansia rajattomasti meidän tahdissamme muutaman viikon ajan. Pelottavan tehokasta, ammattitaitoista, helppoa ja halpaa.

Kotimaisen työn puolestapuhujina teetimme kuitenkin lopullisen työn Suomessa. Mutta tämä alustatalous on valtavassa kasvussa Suomessakin ja se tulee muuttamaan työmarkkinaa ja työn tekemisen malleja radikaalisti. Suomeen ostetaan tällä hetkellä enemmän työtä kuin mitä täältä myydään, eli virtuaalinen maastamuutto on enemmän muuttoa Suomeen. Syynä suomalaisten virtuaalisen työn ostoinnostukseen pidetään meidän hyvää englanninkielen osaamista ja tietysti hintatasoa. Suomalaisten myymä työ on tietotyötä, usein työttömäksi jääneiden ohjelmoijien työtä, jonka hintataso on noin 70 % korkeampi kuin mitä alustoilla keskimääräisesti vaihtuva työ.  

Häviääkö jopa neljännes ammateista ja työstä rajojemme ulkopuolelle?

Globalisaatio on nähty työn siirtymisen uhkana: matalan tuottavuusasteen työt ovat siirtyneet Viroon tai Kiinaan halvempien tuotantokustannusten takia. Suomi on innovaatioiden ja korkean teknologian osaamisen maa, nyt virtuaalinen maastamuutto siirtää myös näitä töitä ulkomaille. Etla on tutkinut alustataloutta ja globalisaation vaikutusta työelämään. Se näkee monien perinteisten ammattien olevan uhanalaisia, ja ehkä jopa neljänneksen nykyisistä ammateista siirtyvän ulkomaille.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että kasvokkaista kohtaamista edellyttävät työt ovat suojassa, mutta alustatalous ja yksinkertaisesti jo Skype näyttävät murtavan ajatuksen. Nyt ajattelemme, että esimerkiksi vanhuspalvelut tai opetus ovat automaattisesti suojassa. Mutta onko oikeastaan niinkään? Jo tällä hetkellä osa vanhuspalveluiden arvoketjusta on siirtynyt kasvukeskuksiin ja ulkomaisen omistuksen myötä myös ulkomaille. Huomaamatta globalisaatio ja alustatalous murtavat myös hyvin perinteisiä ammatteja. Kehitys näyttää hallitsemattomalta, se näyttää haastavan hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet ja rahoituksen. Se näyttää vääjäämättömältä kehityssuunnalta, jota vastaan on vaikea taistella. Miten siihen pitää suhtautua?

Näemmekö työelämän valtavien mustien muutospilvien kultaiset reunat?

Kun työtä alustataloudessa voidaan tehdä missä ja milloin tahansa, ei ihmisen tarvitse muuttaa työn perässä. Ihmiset ja heidän perheensä voivat asua missä haluavat ja kerätä työn pirstaleisilla työmarkkinoilla mistä tahansa. Miksei työtä voi tehdä Pihtiputaalla tai Taivalkoskella? Ne ovat nanosekunnin päässä globaaleista työmarkkinoista. Ne ovat nanosekunnin päässä suomalaisista kasvukeskuksista. Meidän omalla kulttuurilla toimivat korkean osaamisprofiilin työntekijämarkkinat.

He asuvat rakennetuissa taloissaan ja käyttävät kuntien valmiita väljiä palvelurakenteita. He voivat tuoda uutta työtä kylille. Kaupungistuminen näyttää olevan vääjäämätön kansainvälinen kehityssuunta. Voiko virtuaalinen kaupungistuminen pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan? Voiko sen ytimessä olla kuntatyö? Niin, että otamme digiloikan kuntatyön ajattomuudessa ja paikattomuudessa suoraan menneen maailman jäänteitä edustavan etätyöajattelun yli?

Työnvälitys on siirtynyt nopeasti verkkoon. Alustatalouden lisäksi myös perinteinen työnvälitys. Työ muuttuu tekijän näkökulmasta pirstaleiseksi. Kunnat ostavat erityisesti sijaistyöstä kasvavan osan vuokratyöfirmojen kautta. Mikään ei estäisi ostamista suoraan tekijöiltä, teknisesti se on mahdollista vaikka heti. Silloin työntekijä saisi omaan työportfolioonsa työn kokonaisuudessaan, nyt siitä viidennes valuu kauemmas. Näin muodostunut työ voisi mahdollistaa toimeentulon ja elämisen väljästi asutuilla alueilla. Pitää ihmiset asumassa ja tuomassa työtä väljiin palvelurakenteisiin, eikä siirtyä kuormittamaan pääkaupunkiseudun rakentamista, opettamista ja päivähoitoa. Kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta kuntatyö voi olla todellinen elinvoiman ja hyvinvoinnin mahdollistaja väljästi asutuilla alueilla rohkeilla työn ostamisen käytännöillä.

Maakuntamalli tulee koskettamaan kuntatyötä radikaalilla tavalla. Yli puolet kuntatyön tekijöistä siirtyy perustettaviin maakuntiin ja mahdollisesti niiden alaisuudessa toimiviin yhtiöihin. Tämä tulee heti vaikuttamaan tuhansiin hallinnon työtehtäviin, päällekkäisyyden ja edellä kuvattujen muutostekijöiden takia meiltä tulee häviämään perinteisiä kuntatyöpaikkoja. Avainkysymys ei ole se, miten päällekkäisyydet puretaan. Avainkysymys on se, mitä uusia työtehtäviä avautuu ja miten ihmisten osaamista systemaattisesti kehitetään kohti asiakaslähtöistä työtä. Nyt, ennen muutosta.

Kun perinteinen työ häviää, avautuu uusia mahdollisuuksia. Me voimme päättää, tehdäänkö se työ Irlannissa vai Liperissä. Esimerkiksi jo nyt toimeentulotuen siirtäminen Kelalle minimuutoksena tekee ehkä 500 etuuskäsittelijää työttömäksi. Vanhojen rakenteiden kannattajat kouluttavat heidät uudelleen lähihoitajiksi, uuden työn rakentajat vanhuusvalmentajiksi ja digiloikkavalmentajiksi. Koska he ovat sosiaalitoimen asiakkaiden kohtaamisten asiatuntijoita. Sille pohjalle voi rakentua uusi ammattilaisuus. 

Jaana Utti
Toimitusjohtaja
Tamora Oy

Kirjoittaja toimii asiantuntijana Kunteko-ohjelman kehittäjäpoolissa

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.