Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

04.04.2017

Mitä päätöksenteko maksaa?

Kirjoittanut Aija Bärlund

 

Kunnissa päätösvalta risteilee valtuuston, lautakuntien ja johtajien viranhoidon välillä. Päätöksiä pyöritellään edestakaisin ja jätetään toistuvasti pöydälle poliittisen pelin tai puutteellisen valmistelun vuoksi. Huonon valmistelun takana on usein epäselvä toimeksianto. Joskus taas ei muisteta, mitä on jo aikaisemmin päätetty.

Selkeä työnjako tarpeen

Monessa kunnassa kuulee, että valtuutetuilla on tapana tunkea operatiiviselle tontille. Virkamiehillä ei ole työrauhaa. Valta ja vastuut menevät sekaisin. Eri suuntiin vetäminen hidastaa päätöksentekoa. Se tulee kalliiksi.

Kuntien talous ei kestä sitä, että pieniä, itsestään selviä päätöksiä kierrätetään valtuustossa.

Eripura tulee kalliiksi. Demokratian perusluonteeseen toki kuuluu omien taustaryhmiensä edunvalvonta, vastakkainasettelu ja valtataistelu. Nämä teemat on kuitenkin hyvä pitää erillään strategiatyöstä. Strategiatyössä kannattaa keskittyä asioihin ja valintoihin, jotka ovat yhteisiä ja rakentavat yhteisöä eteen päin. Myös päätöksentekomallia on hyvä kyseenalaistaa.

Virtaviivaista päätöksentekoa

Pyhärannan kunnassa päätökset tehdään siellä, missä asiasta tiedetään parhaiten. Turhat ja byrokratiaa lisäävät lautakunnat, itsenäiset hallintokunnat ja toimet on lakkautettu. Kaikki toimielinten päätöksenteko on lakisääteistä, eikä turhan pienillä asioilla enää vaivata luottamusmiehiä. Päätöksentekomallia on muutettu siten, että kunnanjohtajalla on toimitusjohtajan tapaiset valtuudet viedä muutoksia läpi. Valtaa on delegoitu ja annettu enenevästi sinne, missä on parasta päätöksentekokykyä. Henkilöstön autonomiaa on lisätty. Päätöksentekoa on rivakoitettu ja palauteaika on määritelty. Jos ei tule palautetta, päätettävä asia hyväksytään yksimielisesti.

Pienet muutokset kannattaa toteuttaa heti. Turha jäädä odottelemaan valtuuston tai muun päätöksenteko-organisaation kokousta. Prosessi on liian hidas, jos kaikki päätökset pitää tehdä korkealla tasolla. Isommat asia on toki syytä punnita ajan kanssa ja laajemmalla kokoonpanolla.

Tuloksia yhteisellä suunnalla

Kun kaikki saadaan menemään yhteiseen suuntaan järkevillä päätöksentekomalleilla, voidaan saavuttaa isoja kehitysloikkia. Kunnan vuosikello ja kirkas visio kunnan tulevaisuudesta raamittavat, mitä päätöksiä milloinkin pitää tehdä. Virtaviivaisen päätöksenteon edut ovat ilmeiset. Selkeä päätöksentekomalli vähentää turhaa byrokratiaa, lyhentää läpimenoaikoja ja parantaa asiakaspalvelua. Muutosten läpivienti vahvistuu, tavoitteet kirkastuvat ja toiminnot selkeytyvät. Ja kunnan talouskin voi paremmin.

Aija Bärlund

Kirjoittaja toimii Kissconsulting Oy:n muutosvalmentajana ja auttaa kuntia ja yrityksiä kirkastamaan suuntansa ja roolinsa sekä hiomaan toimintaansa sujuvaksi. Bärlund on kirjoittanut kirjan Kunnat kuntoon yhdessä Tuomo Loukomiehen ja Maarika Mauryn kanssa. Kirjassa on varottavia esimerkkejä ja positiivisia edelläkävijätarinoita kuntien sujuvasta toiminnasta.

Kommentteja

Päivi Käri-Zein

Hyviä ajatuksia Aija, mutta.... pienissä kunnissa voi toimia tuohon malliin helpommin kuin isommissa. Kuulostaisi hyvin oudolta jos kunnanjohtaja puuttuisi merkittävästi eri osa-alueiden päätöksentekoon. Hän ei mitenkään ehtisi, väittäisin näin. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa kirkastui myös selväksi, että toiselle pieni asia ei ole sitä toiselle. Maankäyttö on hyvin herkkä alue, etenkin näillä neliöhinnoilla. Jossain päin Suomea tontin saa eurolla täällä ei saa edes 100 000.

Pelkästään maahanmuutto aiheuttaa erilaisia haasteita Espoossa ja pk-seudulla. Tänne tulee vuodessa samanverran ulkomailta ihmisiä kuin pienessä kunnassa asukkaita, eli noin 4000 vuodessa. Yksimielinen päätöksenteko on myös isossa kunnassa vähän suhteellisempaa kuin pienessä, ketterässä kunnassa. Espoossa valtuusto keskusteli pelkästään voiko Espoon lakisääteinen monikulttuurisuusohjelma sisältää lauseen " Espoossa on ehdoton ei rasismille" ....Sampo Terholta kysyin voisiko hän vaikuttaa, että seuraavalla kerralla keskusteluun kuluisi aikaa vain tunti. Hän pudisteli päätään. Jos kaupunginjohtaja olisi yksinään asian päättänyt, olisiko se ollut demokratiaa?

Raha ratkaisee ja asenteiden erilaisuus. Espoo on suurkaupunki Suomen mittapuussa ja sen suuruus, monikulttuurisuus ja moninaisuus vaikuttavat ratkaisevasti strategian toteutuksen haasteisiin.
Miljoonakaupunkeihin verrattuna olemme vielä pieniä toimijoita ja meillä on paljon opittavaa. Muutosvastarinta on ilmeinen, mutta kaupunkiamme on suunnattava kohti ketterämpää päätöksentekoa.

Päivi Käri -Zein
Kuntavaaliehdokas nro 47
Varavaltuutett, KTM, lehtori, äiti

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.