Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

27.10.2016

Laitetaan dialogikapula kiertämään!

Kirjoittanut Sirpa Syvänen

 

Viimeiset viisi vuotta ovat menneet dialogin, dialogisuuden, dialogisen johtamisen ja dialogisen kehittämisen parissa. Dialogisuus liittyy vahvasti myös Kunteko-kehittämisohjelmaan, sillä se on sitoutunut yhteistoiminnalliseen kehittämistapaan, joka onnistuessaan edellyttää ja pohjautuu eri osapuolten ja toimijoiden keskinäiseen ja vastavuoroiseen dialogiin.

Olemme sekä omassa tutkimus- ja kehittäjäryhmässämme omakohtaisesti että tutkimus- ja kehittämiskohteissa opetelleet, harjoitelleet ja pyrkineet samaan dialogisuuden neljä periaatetta – kunnioittaminen, kuunteleminen, odottaminen ja suora puhe - toteutumaan jokapäiväisessä kommunikaatiossa, työpaikkojen arjessa ja johtamisessa.

Dialogi vaatii enemmän kuin keskustelu

Aluksi kaikista dialogiin osallistuvista tuntuu, että dialogihan on ihan helppoa ja kyllä se minulta ja meiltä sujuu ja hyvinhän se osataan. Kokemuksemme mukaan nämä vahvat mielipiteet kuitenkin muuttuvat sitä mukaa, kun dialogisuudesta saa enemmän tietoa, syvädialogia harjoittelee ja sitä harjoituttaa työpaikoilla, tiimeissä ja kehityskeskusteluissa erilaisin tavoin ja työkaluin. Dialogi ei ole sama asia kuin keskustelu. Se vaatii paljon enemmän kuin tavanomainen tai taitavakin keskustelu. Dialogi on luonteeltaan taitolaji, jossa on mahdollista kehittyä. Dialogiosaaminen vaatii lähes kaikilta sekä tietoa että harjoittelua. Joillekin se on helpompaa ja joillekin vaikeampaa.

Kun reflektoimme tutkimusryhmämme toimintaa ja sen dialogisuutta, teimme havainnon, että syvällisenä dialogina itsekin pitämämme keskustelu olikin luonteeltaan jotain aivan muuta. Liian usein dialogina pitämämme keskustelu oli aktiivisimpien, sanavalmiimpien, nopeimpien ja innokkaimpien ihmisten monologeja, joidenkin hiljaisimpien ihmisten vaikenemista ja vetäytymistä sekä kriittisimpien ihmisten voimakkaita puheenvuoroja. Samankaltaisia havaintoja olemme tehneet myös Dinno-tutkimukseemme osallistuneilla, eri sektoreiden ja eri ammattialojen työpaikoilla.

Työpaikkojen Äänitorvet ja Suupaltit puhuvat myös muiden puolesta

Havaintomme johdosta pysähdyimme yhdessä miettimään, miksi näin oli. Havaitsimme, että osalla ihmisistä on hyvin voimakas tarve tuoda esille omia käsityksiään, kokemuksiaan ja tunnelmiaan, jolloin he eivät kuuntele toisia. He ovat työpaikkojen Äänitorvia ja Suupaltteja, jotka usein puhuvat myös muiden puolesta. Siitä ei pidetä, mutta ei kuitenkaan haluta tai uskalleta ottaa dialogin aiheeksi. Toisten kuuntelemattomuus aiheuttaa muissa arvostamattomuuden kokemuksen, jonka seurauksena moni jättääkin omat mielipiteensä kertomatta. Näin dialogeissa usein menetetään tärkeitä osallisia. Heitä pidetään työpaikkojen Hiljaisina tai Vaikenijoina. Heitä kutsutaan myös työpaikkojen Hitaiksi tai Ujoiksi, joiden kanssa erityisesti Nopeat eivät löydä yhteistä säveltä.

Äänitorvien oppimishaasteena dialogeissa - ja erityisesti, jos he ovat esimiesasemassa - on omien käsitysten hidastaminen ja pidättäminen eli odottaminen. Tällöin muille ja erityisesti työntekijärooleissa oleville avautuisi mahdollisuus ja tila rauhassa omien mielipiteidensä esille tuomiseen eli suoraan puheeseen. Samalla äänitorvet kuuntelisivat paremmin toisia, kun oma puheaika vähenisi. Moni onkin kokenut, että toisten kuunteleminen on tärkeä arvostuksen osoitus.

Dialogikapula ja -piiri auttavat harjoittelussa

Dialogia voi myös harjoitella ja harjoitteluun on löydettävissä monenlaisia apuvälineitä ja työkaluja. Tärkeimmiksi työkaluiksi ovat osoittautuneet dialogikapula ja lapuilla tehtävät dialogiharjoitukset. Halvimmillaan ja yksinkertaisimmillaan dialogikapula voi olla mm. talouspaperirulla, jota käytetään dialogissa apuna. Dialogia myös edistää muoto ja tila, jossa dialogia käydään. Paras muoto on järjestäytyä piiriin. Piiri ja kapula yhdistämällä syntyy hedelmällinen tila aidolle dialogille.

Dialogipiirissä toimimisen idea on hyvin yksinkertainen: kapula kiertää piirissä ja se, jolla kapula on, saa puhua, muut kuuntelevat. Kun kuunnellaan, se koetaan puhujan ja hänen mielipiteidensä arvostuksena. Arvostus näkyy myös siinä, että omat puheenvuorot eivät vie liikaa yhteisestä ajasta ja että kaikilla on suunnilleen sama aika käytettävissä ja se myös käytetään. Arvostusta osoittaa myös se, että kaikki osallistuvat ja kertovat omia kokemuksiaan ja mielipiteitään. Piirissä harvoin vaietaan. Muoto aktivoi ja rohkaisee ilmaisemaan omia kantojaan. Piirin muoto luo turvallisuutta, lisää luottamusta ja parantaa keskittymistä. Se vähentää myös tehokkaasti kaikenlaista dialogia häiritsevää oheistoimintaa (puhelimet, tietokoneet, tabletit), jolloin ollaan myös paremmin läsnä. Ja kun ollaan läsnä, dialogi on aitoa.

Dialogityökaluja kehitetään Työsuojelurahaston Dinnostutaan! -tuotteistamishankkeessa. Myös Kuntekon sparrauskohteissa on harjoiteltu dialogia. Osalliset ovat kokeneet erityisen hyödyllisiksi dialogiharjoitukset, joiden avulla sekä työntekijät että esimiehet ovat saaneet testattua ja arvioitua omia dialogisuustaitojaan. Johdon suurin kehityshaaste kohdentuu kuuntelemiseen ja odottamiseen ja työntekijöiden haasteena suora puhe. Erittäin hyväksi apuvälineeksi on myös koettu dialogikapula, joka on parantanut selkeästi kuuntelemista ja rohkaissut omien mielipiteiden esittämiseen.

Dialogissa on voimaa ja vaikutusta!

Sirpa Syvänen
Dosentti
Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus

www.dinno.fi

Kirjoittaja toimii asiantuntija Kunteko-ohjelman kehittäjäpoolissa.

 

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.