Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

14.03.2017

Kunta-alan työelämäbrändi

Kirjoittanut Terttu Pakarinen

 

”Suomi ei tiedä, kuinka hyviä työpaikkoja kunnat ovat”, lausahti professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta ARTTU2-ohjelman seminaarissa, kun ensimmäiset tutkimustulokset Työterveyslaitoksen Uudistun, innostun, onnistun! -osatutkimuksesta julkaistiin viime vuoden lopulla. Työn imua koetaan kunnissa muihin sektoreihin verrattuna paljon, koska työ koetaan merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Myös muutoksiin suhtaudutaan myönteisesti tämän tutkimuksen mukaan.

Brändi rakennetaan uskottavien vahvuuksien varaan

Tutkimusten mukaan kunta-ala pärjää hyvin työhyvinvointia koskevissa tuloksissa. Kevan Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa v. 2016 tuli esille monia myönteisiä työn voimavaroja kunta-alan työpaikoilla. Neljä viidestä työntekijästä suosittelee työpaikkaansa muille. He myös kokevat työkykynsä ja voimavaransa hyviksi. Kunta-alalla on osaavaa henkilöstöä verrattuna muihin aloihin. Suuri osa henkilöstöstä kokee, että osaaminen on kohdallaan työn vaatimuksiin nähden. Enemmistö näkee lisäksi työyhteisön ilmapiirin olevan kannustava ja luotettava ja työympäristö mahdollistaa sujuvan ja turvallisen työskentelyn. Esimiestyöhön oli tyytyväisiä kaksi kolmesta ja Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan juuri esimiestyössä on tapahtunut huimaa myönteistä kehitystä.

Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä

Suomalaisen työelämän brändiä on rakennettu Työelämä2020-hankkeen työryhmässä, jossa vahvuuksia on haettu tutkimuksiin perustuen. Suomen työelämä edustaa maailman

  • kovinta osaamista
  • kehittyneintä yhteistyötä
  • turvallisinta ympäristöä.

Osaaminen tarkoittaa koulutusjärjestelmän tuottaman osaamisen lisäksi työntekijöiden vahvaa osallistumista, henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Yhteistyötä kuvaa yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus sekä johdon ja henkilöstön yhteistoiminta. Yhteiskunnan ja yritysten verkottuminen mahdollistaa innovatiivisuuden.

Turvallisuuden taustalla on vahva kansalaisyhteiskunta, jossa vallitsee luottamus kansalaisten kesken ja instituutioihin. Ekologinen kestävyys ja turvaverkko tuovat myös tunteen turvallisuudesta.

Kunta-alan työelämäbrändin ainekset

Kun verrataan kunta-alan työelämää koskevia tutkimustuloksia koko Suomen vahvuuksiin, niin sieltä löytyvät samalla tavalla nämä kaikki tekijät: vahva osaaminen, yhteistyö ja turvallisuus.

Lisäksi kunnat ovat rakentaneet ja mahdollistaneet näitä vahvuuksia Suomelle: turvallisuutta, yhteistyötä ja osaamista. Yhteiskuntavastuu on näin ollen rakennettu kunta-alan toiminnan sisään, jota kannattelee myös henkilöstön motivaatioperusta työnsä suhteen.

Työmarkkinaosapuolet kehittäjinä

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat olleet työelämän kehittäjinä yhteistyössä jo neljän vuosikymmenen ajan. Työelämän kehittämiseen ja yhteistoimintaan painottuva Lappeenranta-seminaari täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Kehittämisohjelmia KT Kuntatyönantajilla ja pääsopijajärjestöillä on ollut 1990-luvulta lähtien. Niissä on kehitetty tuloksellisuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti ja edistetty yhteistoiminnallista kehittämistä. Yhteistyötä ja luottamusta rakennetaan tällä hetkellä Kunteko2020-ohjelmassa, jossa on myös osaamiseen ja työhyvinvointiin panostavia verkostoja. Tuloksellisuus on ollut yhteistyön kohteena jo 1980-luvun lopulta lähtien. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa myös kunta-alan tulevaisuuden työelämää ja kohdata muutokset uudistajina.

Terttu Pakarinen
Kehittämispäällikkö, TkT
KT Kuntatyönantajat

Kuva: Seppo Haavisto

Lisätietoja:

ARTTU2- ohjelman Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus:

http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/arttu2/osaprojektit/hsr/Sivut/default.aspx
Uutta ARTTU2-ohelmasta -sarjassa työntekijöiden hyvinvointia edistävien johtamiskäytäntöjen

Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä -raportti suomeksi ja ruotsiksi:

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/brandiryhma-esittaa-hyvasta-tyoelamasta-kilpailutekija-suomelle
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79148

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.