Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

19.04.2016

Kunnat ja tutkimusyhteisöt – yhteistyön pitkät perinteet

Kirjoittanut Jari Stenvall

 

Palvelevatko tutkimusyhteisöt – esimerkiksi yliopistot – riittävästi yhteiskuntaa ja sen toimijoita kuten kuntia? Vai onko niin, että tutkimustieto on liian teoreettista hyödyntämisen näkökulmasta? Puhuttaessa johtamisesta tai kuntien kehittämisestä edellä oleviin kysymyksiin voidaan vastata positiivisesti.  Hyvä teoria on usein hyvää käytännön kehittämistä.

Väittäisin, että Suomessa tutkimusyhteisöjen ja kuntien välinen yhteistyö onkin kokonaisuudessaan mainettaan parempaa. Suomessa on perinteisesti arvostettu tietoa. Eri toimijat – kuten virkamiehet ja tutkijat – tuntevat toisiaan ja luottavat toisiinsa. Näiltä osin yhteistyö sujuu kokonaisuudessaan paremmin kuin monissa muissa maissa.

Kuntien ja tutkijoiden yhteistyö voisi olla jopa konsultoinnissa vientituote. Emme ole silti onnistuneet kuvaamaan ja luomaan malleja yhteistyöllemme, koska se on monesti niin luontevaa, mutkatonta ja arjessa tapahtuvaa.

Erilaiset tehtävät asettavat haasteita kuntien ja yliopistojen yhteistyölle

Yhteistyö ei kuitenkaan ymmärrettävästi aina toimi johtuen muun muassa kuntien ja yliopistojen erilaisista tehtävistä. Yliopistojen tehtävänä on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohella koulutus ja tutkimustiedon tuottaminen. Viimeksi mainittu tehtävä – erityisesti kansainvälinen tutkimus - on viime vuosina painottunut yhä enemmän, eikä  se ole aina palvelut kuntien tai muiden yhteiskunnassa vaikuttavien toimijoiden intressejä. Yliopistoja ei erityisesti  palkita paremmilla resursseilla hyvin suoritetusta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Yliopistot eivät voi myöskään ottaa kaikkea yhteiskunnassa hartioilleen. Esimerkiksi poliitikot syyttävät yliopistoja toisinaan innovaatioiden puutteesta. Vaikka korkeakoulut ovat osa innovaatioiden ekosysteemejä, ensisijainen vastuu niistä on kuitenkin esimerkiksi niistä liiketoimintaa tekevillä yrityksillä. Lisäksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa. Miten arvioida esimerkiksi sivistyksen merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen tai vaikkapa kuntien kannalta?

Kunnat ja niiden toimialat, poliittiset päätöksentekijät yms. osaavat myös vain vaihtelevasti hyödyntää tutkimustietoa ja yhteistyötä. Usein kuntatoimijoiden tahtotila eli se, mitä halutaan tutkijoilta, on esimerkiksi epäselkeä. Tutkijat eivät voi - eikä heidän kuulukaan – ratkaista kaikkia ongelmia käytännön toimijoiden puolesta.  Yllättävää kyllä, monet kuntatoimijatkin ovat varsin konservatiivisia kiinnittyen vain nykyisiin ongelmiin.  Uudelle tiedolle ei ole tilaa.

Tutkimustiedon hyödyntäminen edellyttää osaamista ja vaivannäköä

Tutkimustiedon käyttö vaatii myös itsessään osaamista ja vaivannäköä. Konkreettisemmin tämä ilmenee niissä käsityksien muutoksissa, joiden mukaisesti tutkimustiedosta tulisi raportoida käytännön toimijoille.  Aikoinaan tutkimusraportit olivat  tarkoituksenmukainen tiedon välitysmuoto, koska riittävä moni kuntatoimijakin halusi perehtyä niihin. Tämän jälkeen alettiin korostaa ”kansanpainoksia”, joita myös käytännön toimijat ehtivät lukemaan. Näistä siirryttiin yhä useammin uutiskirjeisiin ja A4:siin,  koska käytännön toimijoilla ei ole aina aikaa lukea mitään raportteja. Nyt aiempaa useammin halutaan raportoida tutkimustuloksia pelkällä kuvalla tai Power Point -esityksellä.  Voidaan kysyä, muuttuuko ajattelu, kun raportointi ei pakota pohtimaan asioita kunnollisesti.

Tutkijoiden ja käytännön toimijoiden yhteistyömuodoissa on myös kehittämistä. Usein yhteistyö tapahtuu vain erilaisten hankkeiden kautta. Olen odottanutkin entistä strategisempaa yhteistyötä. Mikseivät kunnat esimerkiksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa pyri rakentamaan kokonaisuuksia ja kysymyksenasetteluja, joihin he haluavat vastauksia. Korkeakoulut voisivat osaltaan esittää tarjouksiaan esitettyihin haasteisiin.

Ylipäänsä vaikuttavassa yhteistyössä on kysymys pitkäaikaisuudesta. Esimerkiksi Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston pitkään jatkuneesta yhteistyöstä ovat hyötyneet molemmat osapuolet.

Yhteistyöllä ja kumppanuudella voidaan löytää ratkaisuja yhä epäselkeämpiin ongelmiin

Yhteistyö ja uusi osaaminenkin rakentuvat selkeästi aikaisempaa poikkeavasti. Ongelmat ovat monitulkintaisimpia, epäselkeämpiä ja nopealiikkeisempiä. Yksiselitteisiä ja kiistattomia ratkaisuja on yhä vähemmän. Tilanne houkuttelee tekemään isojakin ratkaisuja vailla perusteltuja analyyseja ja tietoa.

Toisaalta uusi tieto ja kehittäminen luodaan nykyisin entistä useammin vuorovaikutteisesti ja yhteisesti. Tämän takia toimiva ja vaikuttava kuntien ja yliopistojen yhteistyö vaatii varsin usein hyvää ja pitkäaikaista kumppanuutta. Näin pystytään myös paremmin löytämään ratkaisuja jatkuvasti muuttuviin ja dynaamisiin ongelmiin.

Uusi tieto ja kokeileminen kasvattavat yhteiskunnan sopeutumiskyvykkyyttä

Uskon, että kuntien ja tutkijayhteisöjen yhteinen tehtävä pitäisi olla suomalaisen yhteiskunnan sopeutumiskyvyn kasvattaminen.  Tämä vaatii edellä esittämäni kumppanuuden ohella ns. nopeaa oppimista, poisoppimista ja uskallusta haastaa itsensä uudella tiedolla ja kokeilemisella.

Tällä hetkellä teen kollegojen – tutkijakollegojen ja tutkimuksesta kiinnostuneiden käytännön  kuntatoimijoiden – kanssa tiivistä kehittelytyötä  juuri  julkisten organisaatioiden sopeutumiskyvyn tutkimisessa. Toistaiseksi aihe on ”liikaa” aikaa edellä, eikä se ole tämän päivän ”kädet savessa” ongelmia.

Nykyisin monet asiat pitää kyetä päivittämään ja uudelleen keksimään. Näin on tilanne myös tutkijoiden ja kuntatoimijoiden välisessä yhteistyössä.  Samalla pitkä perinne ja sen myötä rakentunut luottamus ja tiedon kunnioitus luovat hyvät edellytykset uudistumiselle.

Jari Stenvall
HT, Hallintotieteen professori
Johtamiskorkeakoulu
Tampereen yliopisto

Kirjoittaja on KunTeko 2020 -ohjelman neuvonantajiston jäsen.

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.