Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

13.11.2015

Kullatut siilot

Kirjoittanut Kari I. Mattila

 

Kerronpa sinulle kokemuksen, joka ehkä avaa siilojen vaaroja. Onneksi tämä kertoo myös siitä, mitä voidaan saavuttaa toisenlaisella ajattelulla.

Organisaatiossa on töissä reilut 800 henkeä. Palvelukokonaisuus on muodostunut yhdistämällä aikaisemmin itsenäisiä kunnallisia yksiköitä. Rakenteeseen kuuluu mm. perhepalveluiden yksikkö ja lastensuojelusta vastaava yksikkö.

Tehokkuuden nimissä oli resursseja vuosia leikattu, tai ainakin jätetty lisäämättä, perhepalveluun. Yksikön tehokkuus näytti siis kasvavan. Samaan aikaan nähtiin miten (kuten muuallakin valtakunnassa) lastensuojelun menot pikkuhiljaa kasvoivat ja kasvoivat, ne kun olivat pakollisia menoja.

Vaan eräänä päivänä organisaatiossa riittävän ylhäällä oleva päätösvaltainen henkilö päätti, että kustannuksia lisäämällä voisi kustannuksia itse asiassa leikata. Hän arvioi, että luomalla toimintayksiköiden rajat ylittävän toimintamallin ja lisäämällä resursseja perhetyöhön, kokonaiskustannus saattaisi laskea.

Apuna hänellä tämän ratkaisun toteuttamisessa oli organisaation sisällä menossa ollut henkilöstöä osallistava kehittämisohjelma. Tuloksena oli, että investoimalla 2 perhetyöntekijän palkkoihin, jo seuraavana vuonna nähtiin lastensuojelun menoissa 700 000 € säästö.

Siiloajattelusta luopuminen oli siis taloudellisesti erittäin kannattavaa. Eikä siitä ollut haittaa niille lapsille ja nuorille, joiden perheympäristöön saatiin tukea, ennen kuin tilanne kärjistyi akuutiksi kriisiksi ja kalliiksi toimenpiteiksi.

Siilot, jotka oli aikanaan rakennettu toiminnan ja vastuiden selkeyttämiseksi. Ympäristössä jossa johtajia oli organisaatioiden pienuuden ja mataluuden vuoksi vähän viestintä ja päätöksenteko yli rajojen oli luontaista ja helppoa. Ajan kanssa ne olivat kasvun myötä muodostuneet kustannuksia kasvattavaksi. Kehittämällä uudenlaisen toimintamallin (organisaatiorakennetta ei ole tarvinnut muuttaa), jossa keskiössä on asiakas, oli mahdollista löytää kustannustehokkaita ratkaisuja.

Työyhteisöissä työkulttuurin kehittäminen on (tutkitusti) yksi tärkeimpiä tekijöitä tuottavuuden kehittämisessä. Saavutettavat tulokset jättävät kirkkaasti taakseen nyt kaivatut tuottavuusloikat. Ilman että kukaan joutuu tinkimään palkastaan.

Miten teillä ollaan rakentamassa tuottavampaa ja samalla paremmin palvelevaa kuntaa? Paljonko te tänään menetätte siilojen tuottamien lisäkustannusten vuoksi?

Kari I. Mattila
Työyhteisöjen kehittäjä (1986 ->), hallinnon asiantuntija (2001 ->) ja kunnallispolitiikan arjen tekijä (2013-) www.arctictalent.com    

Kirjoittaja toimii Kunteko-ohjelman sisäisten kehittäjien kouluttajana.