Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

18.01.2017

Digisyrjäytynyt Suomi

Kirjoittanut Minna Jaakkola

 

Tutustuminen Pohjoismaiden digitalisaation edelläkävijän Tanskan malliin oli isku palleaan. Siinä missä meillä valtion kärkihankkeissa jappastellaan, miten sähköistä asiointia edistetään ja kenen ehdoilla, Tanskasta löytyisi valmiita ratkaisuja kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden.

Digitalisaatio on käynnistynyt valtiolähtöisesti, ei sirpalekranaatilla. Valtio on luonut kivijalan palvelujen käytettävyyden takaamiseksi: 2001 sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto, 2004 sähköinen laskutus pakolliseksi koko julkiselle sektorille, 2007 sähköinen tunnistautuminen kaikille ja 2011 sähköinen postilaatikko, johon kaikki viranomaisviestintä ohjautuu 90 prosentilla tanskalaisista.

Näiden peruspalikoiden päälle yli sata kuntalaispalvelua on sähköistetty. Kuntia ei ole tuettu erillisrahoituksella vaan tarjottu keppiä. Jokaisesta käyttöönottamatta jääneestä sähköisestä palvelusta valtion vuosittainen tuki kunnalle pienenee.

Tukena 6000 digilähettilästä 

Tanskalaiset ovat arvioineet kansalaistensa osaamisen: 5,5 miljoonaa kansalaista, suurimpana haasteena ikääntyminen. Joka toinen pystyy käyttämään sähköisiä palveluja kotoa käsin, 40 prosenttia tarvitsee joko vähän apua tai motivoimista, joka kymmenes ei osaa tai halua.

Tuota neljääkymmentä prosenttia varten on koulutettu yli 6 000 digilähettilästä kunnan työntekijöistä ja vapaaehtoisista auttamaan uuden toimintatavan omaksumisessa. Kymmentä prosenttia varten on henkilökohtainen palvelu – digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.

Täysin automatisoiduissa etäpalvelupisteissä ikääntynyt kuntalainen saa videon välityksellä apua kunnan työntekijältä ilman, että nykäiseekään tietokonetta. Virkailija voi etäprintata asiointipisteessä istuvan mummon viereen tarvittavan lomakkeen, joka täytetään käsin, mutta siirretään saman tien dokumenttikameralla sähköiseen järjestelmään työstettäväksi. Paperit arkistoidaan silppuriin.

Palvelut yhdeltä luukulta

Digitalisaation lisäksi Tanskassa todella toimitaan yhdeltä luukulta: kunnan työntekijä hoitaa niin osoitteenmuutokset, kuulutukset, avioerot, sosiaalietuudet, eläkkeet, verot, ajokortit kuin passitkin.

Itsepalvelun lisäämisestä tekniikkaa hallitseville on saatu vuosittain noin 296 miljoonan euron säästöt. Työttömyysprosentti on kuusi.

Tanskaa ja Suomea ei erota kuilu varallisuudessa. Ei osaamisessa. Ei tekniikassa.

Meitä erottaa kuilu asenteessa.

Minna Jaakkola
Viestintäpäällikkö
Kehitysyhtiö SavoGrow Oy

Kirjoitus on julkaistu alunperin Savon Sanomissa 14.1.2017. Kirjoittaja on ollut mukana Kuntekon Kohti digiajan kuntaa -kehittämisverkostossa.

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.