Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

12.02.2016

Suomi digiaikaan

Kirjoittanut Merja Fischer

 

Kansainvälinen kilpailukyky ja Suomen taloudellinen kehitys edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja ja ratkaisuja. Keskeisenä keinona on digitaalisuuden lisääminen laaja-alaisesti niin yritysten kuin kuntienkin toiminnassa sekä koulujen oppimisjärjestelmien kehittämisessä.

Digitaalinen muutos edellyttää uudenlaista ajattelua ja toimintaa - kaikilta. Digitalisoituvan työelämän haasteet ja nopea ulkoinen muutos edellyttävät uudenlaista toimintakulttuuria ja jokaisen vastuunottoa omasta osaamisesta, valinnoista ja toiminnasta.

Tutkimukset osoittavat, että digitaalisessa muutoksessa teknologiaa tärkeämpää on ensin synnyttää uusi, luottamuksen ja yhteistyön kulttuuri, jossa kokeilujen kautta löydetään uusia työnteon malleja ja ratkaisuja, joilla kaupungin ja kuntien palveluita voidaan digitalisoida.  Luottamuksen kulttuuri tarkoittaa sitä, että kaikilla organisaatiotasoilla uskalletaan tehdä kokeiluja ja ymmärretään, että epäonnistumiset ovat osa muutos- ja oppimisprosessia kohti uudenlaista ajattelua ja toimintaa.

Kunnat tarvitsevat yhteisen digistrategian

Kuntakentässä digimuutos edellyttää yhteistä strategiaa kunnan tai mielellään useampien kuntien eri organisaatioiden ja koko palveluketjun toimijoiden kesken. Tärkeää on kuunnella myös kuntalaisia ja yrityksiä, jotta ymmärretään, minkälaisia palveluja he odottavat. Yhdessä toteutettu digistrategia luo pohjan ja toimintamallin, jonka avulla digitaalisuus otetaan osaksi päivittäistä toimintaa.

Digimuutos edellyttää kaikilta uudenlaista riskinottokykyä, avoimuutta ja rohkeutta katsoa nykyisten tehtävien ja vastuiden ulkopuolelle. Omiin poteroihin ja siiloihin ei enää voi piiloutua.

Keskeistä muutoksen onnistumiselle on vuorovaikutuskyky, yhteistyö yli yksikkörajojen sekä palveluiden ja prosessien kehittäminen yhdessä sekä asiakkaiden että koko palveluketjun toimijoiden kanssa.

Digimuutos edellyttää uudenlaisia taitoja ja johtajuutta

Digimuutos edellyttää uudenlaista johtajuutta ja myös uusia taitoja kaikilta toimijoilta.  Meidän jokaisen pitää ymmärtää, että vain yhdessä toimimalla saavutamme parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tarvitaan siis yhteistyötä, vuorovaikutustaitoja että asenteiden muuttumista. Se mikä toimi aikaisemmin, ei toimi enää samalla tavalla siirryttäessä digitaaliseen kuntatalouteen.

Uuden ajan johtaja keskittyy luottamuksen ja arvostuksen kulttuurin luomiseen. Hän kulkee rinnalla, keskittyy yksilöiden vahvuuksiin ja luo positiivista ilmapiiriä toimimalla esimerkkinä muille. Hän auttaa pyytämättäkin,  osoittaa kiitollisuutta ja ottaa koko organisaation mukaan toiminnan kehittämiseen. Uuden ajan johtaja on kiinnostunut ihmisistä ja on läsnä kaikissa kohtaamisissa.

Yksilöiden muutoskyvykkyys eli resilienssi on avainasemassa

Koska kyseessä on iso muutos, edellyttää se onnistuakseen kaikkien toimijoiden kykyä sietää muutosta ja nopeaa palautumiskykyä. Kyse on yksilöiden muutoskyvykkyydestä eli resilienssistä.

Tutkimukset osoittavat, että resilientit yksilöt ovat mm. sitoutuneempia opiskelussa ja työtehtävien hoidossa, saavat korkeampia korkeakouluarvosanoja kuin keskimääräiset odotusarvot ovat ja korkeampia asiakastyytyväisyysarvoja. He myös masentuvat harvemmin. Minusta yksilöiden resilienssi ja sen avulla syntyvä kollektiivinen inhimillinen pääoma ovat kansallisen kilpailukyvyn kannalta aivan keskeinen voimavara.

Digimuutoksessa on siis paljolti kyse inhimillisestä pääomasta ja siitä, miten sitä johdetaan ja kehitetään. Kansainvälinen yritysjohtajien tutkimus (The Conference Board 2015) osoitti, että johtajien ykköshuoli tällä hetkellä on, miten löytää oikeita osaajia, ylläpitää heitä ja kasvattaa yrityksen inhimillistä pääomaa.

Yksilön inhimillisen pääoma kehittyminen vaatii uutta ajattelua ja asennetta meiltä kaikilta. Sen tietoinen kehittäminen pitäisikin aloittaa jo kouluissa. Jotta suomalainen työelämä saa tulevaisuudessa kilpailukykyisiä osaajia, pitäisi resilienssi valmennus saada osaksi koulujen opetussuunnitelmia.

Resilienssi koostuu seitsemästä yksilön kyvykkyydestä: positiivinen minäkuva, positiivinen maailmankuva, keskittynyt, joustava mieli, sosiaalinen, organisoitunut ja proaktiivinen.  Resilienssikyvykkyydet eivät ole synnynnäisiä, vaan niitä jokainen voi harjoittaa. Resilienssiä voidaan kuvata eräänlaisina muutosmuskeleina, joita voidaan harjoittaa ja ottaa käyttöön tarvittaessa.

Positiivinen ajattelu ja kokeilut käyttöön

Kaiken perustana on kuitenkin positiivinen ajattelu siitä, että tulevaisuus on meille kaikille mahdollisuus ja että meillä on Suomessa tarvittavaa osaamista ja kykyä luoda uusi, digitaalisempi toimintakulttuuri, joka tukee yrityksiä menestymään ja kuntalaisia voimaan paremmin. Nyt on kokeilujen paikka, tehdään niitä yhdessä!

Merja Fischer
Johtamistieteiden tohtori
www.merjafischer.fi

Kirjoittaja toimii asiantuntijana Kunteko-ohjelman kehittäjäpoolissa.  

Kommentteja

Anonymous

Kiinnostaisi perehtyä noihin mainitsemiisi tutkimuksiin ("Tutkimukset osoittavat, että resilientit yksilöt ovat mm. sitoutuneempia opiskelussa ja työtehtävien hoidossa, saavat korkeampia korkeakouluarvosanoja kuin keskimääräiset odotusarvot ovat ja korkeampia asiakastyytyväisyysarvoja. He myös masentuvat harvemmin.") - Millä viitteillä ne ovat löydettävissä? Lisäksi kiinnostaisi, mihin tutkimuksiin perustuu tuo resilienssin rakenne, eli mainitsemasi seitsemän kyvykkyyttä?

Anonymous

Miksette julkaisu kommentteja?

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.