Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

28.02.2017

Vähemmällä väännöllä enemmän

Toisessa verkostotilaisuudessamme 14.2. käsittelimme lean-ajattelussa varsin keskeistä asiaa eli virtausta. Yleensä vastaavissa teoriapainotteisissa ”luennoissa” tai työpajoissa olen havainnut, että virtauksen oivaltaminen voi olla hieman haasteellista esimerkeistä - kuten käyttämäni kirjekuori-harjoitteesta - huolimatta. Sanonta ”seeing is believing” toimii tässä varsin hyvin. Työpaikoilla konkreettisissa prosessikehittämisissä virtaus ja sen hyödyt tulevat konkreettisemmin omalle työpöydälle, kun työmäärät helpottuvat, jonot poistuvat ja homma ikään kuin vaan toimii ”vähemmällä väännöllä enemmän”. 

Mistä ja miten aloittaa? Ensinnäkin itse rohkaisen aina kokeilemaan. Vain kokeilemalla voi oppia ja muuttaa organisaation toimintaa. Tottahan kokeilukulttuurin mahdollistamat asiat eli virheiden salliminen, rohkaiseva työyhteisö ja esimiehen tuki olisi hyvä olla olemassa. Yksin ei voi muuttaa toimintaa.

Virtausta syntyy tekemällä yksi asia kerralla loppuun

Arjen touhussa voi saada virtaustehokkaasta toimintamallista hyötyjä jopa pienistä asioista tai prosesseista. Ei sen kehitettävän asian pidä olla mitään über-kompleksista tai isoa - joet muodostuvat pienistä puroista. Suurin kynnys on monesti muuttaa ajattelutapaa aidosti asiakaskeskeiseksi ja pohtia, kuinka asiakkaamme saisi palvelun tai tuotteen mahdollisimman sujuvasti ja miten minun ja työkavereideni työpanokset siihen vaikuttavat. Tilaisuudessa kävimme lyhyesti läpi muutamia esimerkkejä siitä, kuinka virtausta voidaan kehittää. Hyvänä johtoajatuksena on tehdä yksi asia kerralla alusta loppuun asti, mahdollisesti tiimin avustuksella.

Pohdinnan ja kehittämispurskeiden jälkeen kannattaa kokeilla uutta toimintatapaa - josko se toimisi käytännössä. Uuden toimintatavan voi ottaa käyttöön vähitellen; parina päivänä viikossa, yhdessä tiimissä tai paikkakunnalla jne. Kokeilujakson jälkeen tehdään mahdollisesti pientä hienosäätöä, jonka jälkeen uuden toimintamallin käyttöä voi sitten laajentaa. Pikkuhiljaa uusi toimintamalli alkaa tuottaa lisäarvoa eli odotusajat lyhenevät, keskeneräiset työt poistuvat (kerralla kuntoon) ja virheet vähenevät, kun laatu rakentuu prosessiin, jne. Mikäli etukäteen on vielä pohdittu, kuinka prosessia tai sen ”virtaustehokkuutta” voisi mitata, aletaan olla jo jatkuvan parantamisen tiellä!   

Lean-matka on muutosprosessi

Kuten edellä olevastakin jo saattoi huomata, jokainen lean-matka on loppujen lopuksi muutosprosessi. Tämä asia saatetaan lean-hurmassa unohtaa ja asia kulminoituu voimallisesti sitten, kun vanhoja työtapoja uudistetaan prosessikehityksessä ja se uusi uljas toimintapa eli tahtotila pitäisi ottaa arjessa käyttöön. Kuinka se uusi toimintatapa pidetään voimassa niin, ettei muutosvoima toimi vanhaan suuntaan? Seuraavassa tilaisuudessa käsittelemme lean-johtamista, joka on paljolti prosessien seuraamista päivittäisellä tasolla. Lisäksi keskustelemme hieman myös muutoksesta prosessina ja muutoksen eri vaiheista. 

Manu Heikura
Lean-oppimisverkoston vetäjä
Lean5 Europe Oy