Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

10.12.2015

Kunteko: työmarkkinaosapuolet kehittyvien kuntatyöyhteisöjen tukena

Kirjoittanut Jari Vettenranta

 

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistivät tammikuussa 2014 kunta-alan kehittämisohjelman (Kunteko) valmistelun.

Ohjelma pyrkii tavoittamaan kuntatyöpaikoilla tehtävän kehittämistyön ja edistämään sitä osana kuntasektorin rakenteisiin, rahoitukseen ja toimintatapoihin liittyviä uudistuksia.    

Kunteko edistää yhteistoiminnallisuutta

Kuntekossa yhdistyy monta arvokasta päämäärää. Ohjelman tavoite on edistää kuntapalvelujen vaikuttavuutta, laatua, tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia yhteistoiminnallisin, kunta- ja työyhteisökohtaisin kehittämishankkein.  Ohjelman kantava ajatus on, että näin toteutetut kehittämishankkeet palkitsevat kuntalaisia, kuntatyönantajaa ja kuntien henkilöstöä.

Tuloksellisuudesta hyötyvä kaikki

Tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyvät tavoitteet on perinteisesti nähty vain työnantajatavoitteina. Kuitenkin niiden suhteen myös työntekijöillä ja kuntalaisilla on vahva intressi.  

Tuloksellisesti toimivat työyhteisöt ja taloudellisesti tuotetut palvelut varmistavat kuntien oman tuotannon kilpailukykyä tilanteessa, jossa yksityiset yritykset hakevat entistä suurempaa roolia julkisesti rahoitettujen palvelujen tuottajina. 

Tuottavasti ja kilpailukykyisesti toimivissa kuntaorganisaatioissa työsuhde on varmemmalla pohjalla kuin vähemmän fiksusti toimivissa työnantajayksiköissä. 

Tuottavasti toimiva kunta on vahvempi

Taloudeltaan terveet kunnat ovat myös vähemmän alttiita talouden suhdannevaihteluille. Ne kykenevät vastaamaan sovituista palkoista ja muista työsuhde-eduista myös taloudellisesti epävarmoina aikoina.  Näin sellaisille, yhden budjettivuoden aikana tehtäville, vähemmän suunnitelmallisille talouden tasapainottamistoimille, joissa tingitään palvelujen saatavuudesta, laadusta sekä henkilöstön työsuhde-eduista, on vähemmän tarvetta. 

Tuottavasti toimivat kunnat pystyvät investoimaan infrastruktuuriin, palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, henkilökunnan ammatilliseen osaamiseen, työsuhde-etuihin ja laajemmin työelämän laatuun. 

Työn merkityksellisyydestä työelämän laatua ja tuottavuutta

Työelämän laadulla on työntekijöille myös itseisarvoista merkitystä. Merkityksellinen työ nähdään tärkeänä osana merkityksellistä elämää.  Erityisesti työmarkkinoille tulevat uudet sukupolvet korostavat työelämän laatua yhtenä keskeisenä kriteerinä työurasuunnitelmia tehdessään. Tällä on luonnollisesti suuri merkitys myös kunnille kun ne kilpailevat vähenevästä tarjolla olevasta työvoimasta nyt ja tulevaisuudessa.

Se, miten tuottavasti ja tuloksellisesti kuntapalvelut tuotetaan, vaikuttaa vahvasti koko julkisen talouden tilaan ja suomalaisen hyvinvointimallin tulevaisuuteen. Viime vuosina politiikan asialistaa on hallinnut julkisten palvelujen rahoituspohjan heikkeneminen. Ns. kestävyysvajeen paikkaamiseen on haettu monia lääkkeitä, yhtenä niistä julkisten palvelujen tuottavuuden parantamista. Investointi kuntien tuotavuustyöhön on myös investointi kansalaisten laajasti kannattaman suomalaisen hyvinvointimallin kehittämiseen.

Tavoitteena innovatiivisuus ja entistä fiksummat työtavat

Suomalaisessa työelämäkeskustelussa on vahva yhteisymmärrys siitä, että niin yksityisten kuin julkisten työyhteisöjen pitäisi olla nykyistä innovatiivisempia ja nykyistä tuottavampia. Suhteellisen vankka yksimielisyys on myös siitä, etteivät innovaatiot ja tuottavammat työtavat synny johdon seminaareissa tai työpöydillä. Vankka tutkimuksellinen näyttö puhuu sen puolesta, että innovaatiot, uudet entistä fiksummat työtavat syntyvät ja vakiintuvat pitkäkestoisissa, arkiseen työhön punotuissa kehittämishankkeissa, joissa koko työyhteisö, johto ja palvelun käyttäjät yhdessä hakevat entistä vaikuttavampia, entistä parempilaatuisia ja entistä taloudellisemmin tuotettuja palveluja.

Fokus työyhteisöissä ja arjen kehittämistyössä

Suomalaisessa työelämäkeskustelussa työelämän kehittämistavoitteita on määritelty kiinnostavasti ja uskottavasti. Vähemmän on pidetty puhetta tai haettu keinoja, joilla hyviin tavoitteisiin päästään.  Sielläkin, missä on onnistuttu rakentamaan vaikuttavia kehittämispolkuja asetettuihin päämääriin, onnistuneen kehittämistyön edellytyksistä karttunut tieto ja kokemus ovat jääneet liian usein organisaation sisään.

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelman fokus on ensisijaisesti vaikuttavien, arjen työssä näkyvien kehittämishankkeiden esiin nostamisessa, kehittämisprosessien tukemisessa ja yhteisöllisten oppimisfoorumien rakentamisessa kehittämistyötä tehneille, tekeville ja hankkeita käynnistäville kunnille ja kuntien työyhteisöille.

Luottamus rohkaisee uudistumaan

Kunta-alan uudistuminen ja palvelujen kehittäminen voi onnistua vain luottamuksen varaan rakentuvalla yhteistyöllä. Luottamus puolestaan syntyy tai jää syntymättä työyhteisöissä ja siellä mistä kuntapalvelujen tuottajat kohtaavat palvelujen käyttäjät.

Työmarkkinaosapuolet voivat omalla toiminnallaan luoda luottamuksen edellytyksiä myös kuntatyöyhteisöihin. 

Kuntekossa KT ja pääsopijajärjestöt ovat asettaneet itselleen tehtävän luoda edellytyksiä ja tukea kuntatyöyhteisöjä niiden itselleen muotoilemissa kehittämistehtävissä. Työmarkkinaosapuolet ovat rakentaneet hyvässä yhteistyössä, luottamuksen ilmapiirissä ja kuntia kuullen Kuntekon toimintaorganisaation, toimintatavat, palvelut ja varmistaneet ohjelman rahoitusperustan. Toivomme, että järjestöjen hyvä yhteistyö ja luottamus välittyisivät voimavaraksi myös paikallisiin, arjen kehittämishankkeisiin.

Jari Vettenranta
Kehittämispäällikkö
JHL

Kirjoittaja osallistui tiiviisti Kunteko-ohjelman valmisteluun ja toteutukseen v. 2015. 

 

Kommentoi

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.
CAPTCHA
Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja paina Enter.
Image CAPTCHA
Enter the characters shown in the image.