Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

09.10.2017

Kehittämisinto pitää suunnata oikein

Työpaikkojen kehittäminen on hyvä pitää sopivassa vauhdissa. Pohjoisella Pirkanmaalla Hämeenkyrössä mietittiin esimiesvoimin, kuinka säilyttää hyvä vire jatkumaan niin, että kaikki saadaan mukaan ja ettei ylilyöntejä tule.

Hämeenkyrö on valittu Suomen kokeilevimmaksi kunnaksi, ja kunnassa on asiantuntemusta kokeilujen johtamisessa mm. kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa ja dialyysihoidossa. Vastedeskin pitäisi osata tunnistaa työntekijöiden ideoista ne kehittämiskohdat, joilla on eniten vaikuttavuutta.

Osa työntekijöistä on suorittanut kunnan kustantaman tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon oppisopimuksella. Kahteen ensimmäiseen ryhmään osallistui yli 50 henkeä, ja kolmas ryhmä aloittaa syksyllä. Nyt esimiehet osallistuivat Kunteko-ohjelman tarjoamaan kaksipäiväiseen sparraukseen.

Vastaava terveydenhoitaja Pia Turvala kertoo, että nuoret innostuvat helpommin uusista ideoista, mutta samaa työtä vuosikymmeniä tehneet havahtuvat kehittämiseen hitaammin. Nyt molemmat ryhmät on saatu toimimaan samaan suuntaan.

– On hyvä, että innostus kuplii, mutta kaikkien ideoiden ei tarvitse päästä loppuun asti. Ei saa päästää tilannetta kiehumaan, Turvala sanoo.

Esimies paljon vartijana

Kuntaorganisaatio on tarkkaan säädeltyä. Esimiehen täytyy pitää lainsäädännön, ohjeistusten, sopimusten ja hallinnon vaatimukset mielessä päättäessään, mihin kokeiluihin työyhteisössä ryhdytään.

Tamora Oy:n kouluttaja ja sparraaja Jaana Utti rohkaisee väkeä:

– Kokeiluja miettiessä tulee ennemmin järki vastaan kuin sopimusten rajat.

Hän huomauttaa, että kehittämisen johtaminen on vaikeaa.

– On annettava tilaa jollekin, josta ei vielä tarkkaan tiedä. Työpaikalla voi ilmetä kateutta.

Kateuden käsittelyssä esimies voi helposti syyllistyä tasapäistämiseen. Utti muistuttaa, että työntekijän into sammuu, jos hän ei saa idealleen tukea tai ideaan ei suhtauduta ilolla. Taustalla on jo valmiiksi epäonnistumisen ja häpeän pelko.

– Hyvä esimies pitää ilmapiirin sellaisena, että henkilöstö uskaltaa esittää ideoita. Täytyy luottaa, että työntekijä kehittää ideaansa ja että hän osaa rajata itse työaikansa. Monesti työntekijöitä kohdellaan suojelevasti, vaikka heille pitäisi antaa mahdollisuuksia.

Kehittämistyöhön on varattava aikaa

Työryhmät ryhtyvät pohtimaan, kuinka kehittämisideoita voidaan kiihdyttää, kuinka niitä tehdään yli organisaatiorajojen ja miten onnistumiset saadaan näkyviksi.

Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Mira Hirvonen-Ylinen pohtii Sirkka Yli-Kyynyn, Lotta Salmelan ja Liisa Nerosen kanssa, miten kunta-alan sopimukset KVTES ja OVTES antavat tilaa kokeiluille. Puheeksi nousee kaukana asuvien työntekijöiden toive pidemmistä työpäivistä ja pidemmistä vapaista.


Lotta Salmela, Sirkka Yli-Kyyny, Mira Hirvonen-Ylinen ja Liisa Neronen hakivat Kuntekon sparrauksesta tukea kehittävän työyhteisön esimiestyöhön.

– Kunnassa tarvitaan innovatiivinen henkilöstöpäällikkö, joka osaa tulkita ne ehdottomat rajat ja etsii oikeat kohdat maksimijoustoille, laskentapäällikkö Lotta Salmela vinkkaa Hirvonen-Yliselle.

Tehtävässään helmikuussa aloittanut Mira Hirvonen-Ylinen sanoo, että sopimukset luovat raamit, mutta ”mitään ei saa, jos ei uskalla”.

– Eri hallinnonaloilla pitää olla samanlaiset pelisäännöt, mutta pitää katsoa myös työn luonne ja millaiset puitteet työyhteisössä on. Niiden myötä voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Haluamme, että fiksu kuntatyö ja kokeilukulttuuri jatkuvat.

Yli 50 hengen dialyysiosastolla työskentelevä hallinnollinen osastonhoitaja Sirkka Yli-Kyyny huomauttaa, että työntekijät ovat hyvin erilaisia.

– Porukkaan mahtuu innokkaita kehittäjiä ja työn puurtajia. Meidän täytyy miettiä työvuorosuunnittelua entistä enemmän. Se mahdollistaa, että työntekijät voivat saada aikaa kehittämis- ja suunnittelutyöhön.

Hämeenkyrössä kikyn tuomat 24 lisätuntia päätettiin ohjata kehittämis- ja suunnittelutyöhön.

– Kun itse kehittää työtä, tietää mihin pitää puuttua ja miten. Kehittämisen johtaminen on vaikeampaa, koska pitää saada työntekijät katsomaan ympärilleen ja pohtimaan työn kehittämistä, va. hallintopäällikkö ja elämänlaatupalvelujen esimies Liisa Neronen toteaa.

Kirjanpitopäällikkö Lotta Salmela kehuu omaa tiimiään innovatiivisuudesta. Kehittämiskelpoisia ideoita on tullut mm. työjärjestelyistä ja joustoista.

– Jokainen on saanut kehittää työtään haluamaansa suuntaan. Lopputulos on kuitenkin sääntelyn mukainen.


Lotta Salmelan mukaan kehittämistyö on helpompaa, kun tietää joustojen rajat, joita ei saa ylittää.

Pienestä on hyvä aloittaa

Päiväkodin johtaja Marjo Vulli on päivän lopuksi tyytyväinen kolmen tunnin työskentelyyn. Eväitä omalle työpaikalle löytyi.

– Esimiehen oma esimerkki on tärkeä ja kannustaminen, hän sanoo ja painottaa palautteen tärkeyttä.

– Yleensä ihmiset aloittavat pienistä asioista. Kun niihin suhtautuu myönteisesti, niitä isompiakin ideoita alkaa syntyä.

Ideoiden kehittäminen edelleen on sitten vaativampi tehtävä.

– Kun hyvä idea tulee, siihen pitää sitoutua. Kun idean sanoo ääneen julkisesti, se on myös pakko tehdä. Muuten ne jäävät hautumaan.


Katja Sipiläinen, Marjo Vulli, Mari Kola ja Riikka Sirkka muistuttavat, että asiakaspalvelua voi parantaa pienin teoin. – Jos lapsi on jätetty itkuisena hoitoon, lähetetään hänestä tilanteen rauhoituttua vanhemmille Whatsapp-kuva.

Teksti ja kuvat: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Sparrauksen tuloksena syntyi Fiksu kuntatyö - johtamisen käsikirja. Tutustu!

Hämeenkyrön kunnan esimiehiä osallistui KunTeko 2020 - kunta-alan työelämän kehittämisohjelman tarjoamaan sparraukseen. Sparraus on ulkopuolisen asiantuntijan johdolla tehtävää maksutonta ohjausta. Lisätietoa Kuntekon palveluista ohjelman sivuilta.