Jaa:



Jätä yhteystietosi, niin kuulet lisää.
 

Sähköpostiosoitteesi:
 
LÄHETÄ EI KIITOS

 

06.09.2017

Ideat punnitaan asiakkaan tarpeita ajatellen

Koululaisen miltei päivittäin unohtama kynä ja ongelman ratkaiseminen vievät vuoden mittaan suuren määrän energiaa ja työaikaa. Asikkalan kunnassa Päijät-Hämeessä pohditaan arkipäivän ongelmien ratkaisemista kehittämisprojektin ja muutoskartan avulla sisäisten kehittäjien koulutuksessa.

Pöydistä kuuluu kova puheenpulputus kunnan esimiesten ja työntekijöiden pohtiessa, kuinka saada erilaiset persoonat mukaan projekteihin. Työpaikan ideoita on jalostettu kehittämisprojekteiksi jo etätehtävänä.

Ryhmästä kukin joutuu vuorollaan puheenjohtajaksi, joten kaikki saavat suunvuoron ja työhön on turvallisempi osallistua, kouluttajana toimiva tunneälyn ja liiketoiminnan asiantuntija Kari I. Mattila Johtajuustaito.fi Oy:stä kertoo.

Mattilan mukaan työpaikat ovat tulvillaan ideoita, jotka pitäisi saada esiin. Tähän tarvitaan johtajuutta, ei johtamista. Kun työntekijöiden voimavarat saadaan käyttöön, poissaolot vähenevät.

– Usein ei ole aikaa miettiä, tarvitseeko jokin asia tehdä tosiaan aina sillä samalla tavalla. On tervettä laiskuutta miettiä helpompia toteuttamistapoja.

Muistetaan ihmisnäkökulma

Ideoista kannattaa Mattilan mukaan ottaa kehitettäviksi ne, jotka ovat asiakkaille tärkeitä.

– Muistetaan se ihmisnäkökulma. Ensin pitää kysyä, miten idea parantaa palvelua.

Vasta sen jälkeen mietitään, miten muutetaan työtapoja, tarvitaanko uusia taitoja ja tarvitaanko rahaa.

– Tavallisesti virhe tehdään siinä, että arvioidaan ensin kustannukset ja tyrmätään koko ajatus. Ei ehditä miettiä, kuinka paljon toimintatavan muuttaminen säästäisi kuluja, Mattila sanoo.

Yläasteen kynäongelma poikii keskustelun muistakin aikavarkaista ja menettelyistä ongelman ratkaisemiseksi. Kalkkisten palvelukeskuksen esimies Mari Laurell kertoo, että heidän koulussaan oppilastoimikunnan 9-luokkalaiset valvovat, että 7-luokkalaiset oppivat huolehtimaan tavaroistaan.

– Toisen oppilaan viemänä viesti menee paremmin perille, Laurell sanoo.

Päiväkodissa ongelmana ovat lasten jalkineet. Ne pitää nostaa hyllykköön, mikä vie aikaa ja rasittaa selkää. Ratkaisuksi keksitään sahata hyllykkö irti ja sijoittaa se vaakatasoon.


Päiväkoti Peuhiksen päivähoitaja Anneli Kiminkinen ja ryhmäavustaja Anitta Heininen esittelevät Kari I. Mattilalle ideansa päiväkotityön sujuvoittamiseksi. Sitä varten tarvittaisiin toinen tietokone. – Mutta oletteko miettineet asiakkaan hyötyä. Laskekaa se vielä, Mattila opastaa.

Kouluttaja Mattila luottaa kehittämiskehään. Kemin kaupungissa on yli sata osaajaa kehittämässä uusia, järkevämpiä työtapoja ja yksi tekee sitä täysipäiväisesti.

Ideoista ehditään käsitellä päivän mittaan vain osa. Omaan jatkotyöhön jää mm. nuorisotyön laajentaminen syrjäytymisuhan alla oleviin 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin. Nuorten työpajan vastaavan ohjaajan Henna Rautavuo-Hätösen mukaan ideaa on kehitetty nuorten kanssa.

– Pohdimme, kuinka varttuneemmatkin nuoret saataisiin mukaan pajakahvila-kokeiluun, sillä heille ei ole mitään tarjontaa. Se kuuluu kunnan kokonaisvastuuseen, koska syrjäytymisriskejä on.

Osallistaminen toisi asiantuntemusta

Kun yhteiseen keskusteluun otetaan idea oppilashuollon parantamisesta, koulutustila hiljenee. Vanhempien kanssa on vaikea puhua oppilasta koskevista ikävistä asioista. Opettajille esitetään koulutusta. Pian keskustelu laajenee vanhempien ja opettajien yhteistyöhön sekä opettajien ja oppilaiden yhteistyöhön. Yhdeksi ratkaisuksi esitetään vanhempien ja oppilaiden osallistamista.

– Aina voi kysyä, millä perustein oppilaat valitaan oppilaskuntaan. Oppilaat voisi valita oppilaskuntaan lyhyemmiksi ajanjaksoiksi, jolloin useampi oppilas pääsisi vaikuttamaan, Aurinkovuoren koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan vastaava ohjaaja Henna Nurmela esittää.


Henna Rautavuo-Hätönen ja Henna Nurmela miettivät, kuinka oppilashuoltoa voisi kehittää.

Osallistamisesta tulee lopulta vinkkejä koko kunnan toimintaan.

– Voisihan eri toimialueilla olla asiakasraateja, jotka antaisivat palautetta ja kehittämisideoita, esitetään yhdestä pöydästä.

Kehittämisen siemen alulle

– On hyvä, että eri työyksiköt pohtivat ratkaisuja kunnan pieniin ja suuriin ongelmiin, Asikkalan tuore kunnanjohtaja Rinna Ikola- Norrbacka sanoo.

Hän toivoo, että koulutus vahvistaisi entisestään henkilöstön osaamista. Isoin kysymys on, kuinka muuttaa mahdollinen periaatteellinen negatiivisuus suoraksi vuorovaikutukseksi.

– Asikkalassa monet asiat ovat hyvin verrattuna kunnan kokoon. Meidän pitää olla ylpeitä siitä, mitä tehdään, Ikola-Norrbacka toteaa.


Asikkalan kunnanjohtajan Rinna Ikola- Norrbacka pitää hyvänä, että eri työyksiköt pohtivat yhdessä ratkaisuja ongelmiin.

Sivistysjohtaja Juha Leppialho kehuu keskustelun tasoa. Ongelmien ohessa pohditaan myös niiden syitä.

– Jo itse keskustelu kehittää toimintaamme. Kokeillaan nyt, tuleeko isoja vaikuttavia ideoita. Kehittämisen siemen on pantu alulle.

Teksti ja kuvat: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Asikkalan kunnan työntekijöitä ja esimiehiä osallistui KunTeko 2020 - kunta-alan työelämän kehittämisohjelman järjestämään kaksipäiväiseen sisäisten kehittäjien koulutukseen. Lisätietoa Kuntekon palveluista ohjelman sivuilta.